Kemijärven talous koheni, mutta velkataakka painaa – henkilökunnan jaksaminen huolestuttaa valtuustoa
Julkaistu: 2.6.2022 klo 17:36Kaupungin työntekijöillä on keskimäärin 18,2 sairauspoissaoloa vuodessa. Määrä on kasvanut.
Kemijärven kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan viime vuoden 4,4 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Valtuusto ja viranhaltijat olivat tyytyväisiä talouden suunnan kääntymiseen. Alijäämät on katettu ja puskuriksi jäi kaksi miljoonaa euroa ylijäämää.
Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille herätti runsaasti keskustelua, ja asiasta äänestettiin. Juhana Kelloniemi (ps.) esitti Tarja Perälän (Tulevaisuuden Kemijärvi) kannattamana, että sitä ei myönnettäisi ja asia jätettäisiin pöydälle Kemijärven Kehitykseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi siihen asti, kunnes asiat selviävät. Esitys hävisi äänin 18-8.
Kelloniemi ja useat muutkin kysyivät kokouksessa, miksi yhtiön asioista ja vastuista viime talvena tehtyä selvitystä ei ole esitelty kaupunginhallitukselle eikä valtuustolle. Kaupungin johto vetoaa asiassa yrityssalaisuuksiin.
– Eivät minua kiinnosta yritysten väliset sopimukset, vaan kehitysyhtiön ja kaupungin vastuut, Kelloniemi vetosi.
Pekka Iivari (Tulevaisuuden Kemijärvi) totesi, että jos sisältö on salainen, ainakin toimeksianto selvityksestä on julkinen.
Kaupunginjohtaja Atte Rantanen kertoi, että kaupungin elinkeinojen kehitysyhtiön hallitus on kokoontunut 27. toukokuuta, ja yhtiökokous on 10. kesäkuuta.
Hän, samoin kun useat valtuutetut, muistuttivat, että osakeyhtiölain mukaan Kemijärven Kehitys käsittelee tilinsä omassa yhtiökokouksessaan, sitä ei tehdä valtuustossa.
Sopeuttamisohjelma toi säästöä
Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja kertoi, että sopeuttamisohjelma tuotti viime vuonna säästöä 1,2 miljoonaa euroa, mikä on hyvä asia, vaikka tavoitteesta jäätiinkin 0,9 miljoonaa.
Myönteistä on myös se, että kaupunki saa entistä enemmän tuloverotuottoa, eli väestön vähenemisestä huolimatta työllisten määrä kasvaa. Kaupungissa on nyt noin 7100 asukasta.
Itä-Lapin Energian sähkönmyynti tuotti viime vuonna kaupungille 3,1 miljoonaa euroa, 1,8 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän.
Ryhmäpuheenvuorojen pitäjät olivat yksimielisen tyytyväisiä tulokseen ja kiittivät henkilöstöä. Huolenaiheita olivat velkataakka ja henkilöstön jaksaminen. Kaupungilla on velkaa 38,6 miljoonaa ja koko konsernissa 75,6 miljoonaa. Niiden kanssa on pärjätty, mutta tilanne vaikeutuu, jos ja kun korot joskus nousevat.
Matti Hietanen (ps.) muistutti ryhmäpuheenvuorossaan, että hyvä tulos tehtiin budjetoimattomilla ja satunnaisilla tuloerillä. Ryhmä oli huolissaan myös henkilöstöstä.
Pirkka Aalto (kd.) totesi, että nyt kun talous on kunnossa, katse pitää kiinnittää henkilöstön ja muidenkin kaupunkilaisten hyvinvointiin sekä kaupungin viihtyisyyteen.
Markku Harju (sd.) nosti esille, että viimekin vuonna toimintamenot ylittivät talousarvion. Hän muistutti demarien ryhmäpuheenvuorossa, että operatiivinen toiminta ei kuulu luottamushenkilöille.
– Meidän on syytä varoa, ettemme ole pian Kittilän ja Keminmaan tiellä.
Jarkko Kotilaine (vas.) iloitsi sopeuttamisohjelman onnistumisesta. Hän korosti organisaatiouudistuksen ja hyvin laaditun kaupunkistrategian merkitystä.
Riitta Savukoski (kok.) tiedusteli, miksi kaupunki ei ole toteuttanut kaikkia valtuuston päätöksiä esimerkiksi investoinneista. Näin on hänen mukaansa käynyt useana vuonna. Viime vuonna investointeihin oli varattu miljoona euroa, ja summasta käytettiin puolet. Esimerkiksi reitistöön oli varattu 170 000 mutta käytettiin vain 80 000. Pöyliövaaran frisbeegolfrataan kaupunki varasi 15 000 euroa ja käytti vain 2000, ja suurelta osin yksityiset rakensivat radan talkootyönä.
– Kun valtuusto päättää antaa rahaa kaupunkilaisten hyvinvointiin, päätökset tulee toteuttaa. Talousarvio on sitova, hän sanoi.
Kokoomus esitti, että kaupunki alkaisi keskittyä elinkeinoelämässään enemmän esimerkiksi matkailuun.
Keskustan ryhmän puheenjohtaja Heikki Nivala totesi, että kaupungin tulee ryhtyä välittömiin, konkreettisiin korjaustoimiin henkilöstön hälyttävän tilanteen takia.
– Sairauspoissaolojen määrään on saatava muutos.
Yli seitsemän tuntia kestäneessä kokouksessa puhuttiin talouden lisäksi paljon henkilöstön jaksamisesta.
Kaupungin työntekijöillä on keskimäärin 18,2 sairauspoissaoloa vuodessa, ja määrä on kasvanut.
Osa valtuutetuista, kuten Paula Alatalo (ps.), arvioi tämän johtuvan siitä, että ihmiset ovat joutuneet liian tiukoille talouden sopeuttamistoimien takia.
Hallinto- ja tukipalveluiden johtaja Marjo Säärelän mukaan poissaolojen suuri määrä johtuu kaupungin henkilöstön korkeasta keski-iästä. Pitkät sairauspoissaolot nostavat keskiarvoa. Hän huomautti, että 38 prosentilla työntekijöistä ei ollut sairauspoissaoloja viime vuonna.
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat suurin syy sairauspoissaoloihin, ja mielenterveyssyyt ovat toisella sijalla.
Selkeyttä omistajaohjaukseen
Velanhoitoon kehottivat niin kokouksessa etänä paikalla ollut tilintarkastaja Tapio Raappana GBMB Finlandista kuin tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan.
Lautakunnan puheenjohtaja Antti Sirviö (kesk.) peräsi tarkkuutta talousarvion laadintaan ja selkeyttä Kemijärven Kehityksen ja muidenkin yhtiöiden omistajaohjaukseen. Tarkastuslautakunta korosti henkilöstön jaksamista ja työllisyydenhoitoa. Lautakunta sai arviointikertomuksesta kiitosta yli puoluerajojen.
Valtuusto myönsi äänin 14-10 hyvinvointipalveluille 734 000 euron lisämäärärahan rekrytointilisän käyttöönotosta aiheutuviin lisäkustannuksiin vuodelle 2022.
Kaupunginjohtaja ilmaisi huolensa hiljattain julkaistusta yritysbarometrista, jossa Kemijärvi jäi häntäpäähän, kun tutkittiin kuntien yrittäjäystävällisyyttä.
Hän lupasi, että tilannetta parannetaan.
Lue myös:
Kemijärven Kehityksen toimitusjohtaja irtisanoutui
Kemijärven positiivisin yritys on selvillä – voittaja sai lähes 20 prosenttia sadoista äänistä
Kemijärvestä historian ensimmäinen Vuoden talvikaupunki! – "Aitous ja lämpö, mikä välittyi
Pääkirjoitus: Terveydenhoidon kriisi on ratkaistava – itsestäänselvyyksiä on hoettu jo vuosia
