KHO linjasi: Kemijärven sellutehtaan jätelammen lietteitä ei käytetä kentän pohjaan

Stora Enson entisen sellutehtaan jätelammesta nostettua lietettä geotuubeihin laitettuna ei saa käyttää varastokentän pohjan rakentamistöissä yhtiön suunnitelmien mukaisesti, vaan lietteen käsittelylle täytyy löytää jokin muu ratkaisu.

Korkein hallinto-oikeus linjasi asian helmikuun loppupuolella, kun se hylkäsi Stora Enso Oyj:n valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla se vuosi sitten helmikuussa kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman luvan geotuubien käyttöön maanrakennustöissä.

Stora Enso esitti KHO:lle suunnitelman, jonka mukaan se käyttäisi lietetuubeja jätelammen pohjoispuolelle rakennettavan kenttäalueen rakennekerroksena.

Noin kuuden hehtaarin kokoisen kentän pintaa olisi nostettu rakennustöillä noin 2,5 metrillä. Tästä kuivuneen ja polymeerein käsitellyn lietteen osuus geotuubikapseleihin laitettuna olisi 1,8 metriä.

Tarkoitus oli, että alueella toimivat yritykset ja raakapuuterminaali käyttäisivät kenttäaluetta puutavaran varastointiin.

Viestintäjohtaja Satu Härkönen Stora Ensosta toteaa, että yhtiössä aletaan suunnitella, millainen uusi hakemus aluehallintovirastolle tehdään.

– Käymme asiaa läpi ja mietimme, mitä ehdotamme aville. Se vie aikansa, vielä suunnitelmia ei ole, hän sanoo.

Perustelut jätteen hyötykäytöstä eivät vakuuttaneet

Korkein hallinto-oikeus tarkasteli asiassa sitä, onko yhtiöllä perusteltu ja uskottava tarve jätteen hyötykäytölle kentän rakenteena, johon yhtiö oli hakenut lupaa, vai onko asiassa kyse jätteen loppukäsittelystä. Se tuli kokonaisarvioinnin perusteella siihen lopputulokseen, että kyse olisi tosiasiassa jätteen loppukäsittelystä.

Stora Enso oli hakenut ympäristölupaa jätteiden hyödyntämiseen, joten luvan myöntäminen edellyttää, että jätteen käyttämisellä on aito hyödyntämistarkoitus.

KHO:n mukaan asiassa jäi uskottavasti selvittämättä, että hakijalla olisi suunnitelmallinen ja perusteltu tarve kentän rakentamiseen, vaikka alueella toimii muita yrityksiä, joilla voi olla yleistä tarvetta varastokentälle. Stora Enson oma toiminta alueella loppui vuonna 2008, eikä se esimerkiksi ole vuokrannut aluetta muille toimijoille.

KHO:n päätöksessä todetaan, että pelkästään toiminnan suunniteltu sijainti yleiskaavan teollisuus- ja varastointirakennusten korttelialueella ei osoita haetun toiminnan hyötykäyttötarkoitusta.

KHO tarkasteli myös sitä, korvaisivatko jätetuubit luonnonmateriaaleja rakentamisessa, eikä hakemukseen liitetty selvitys kenttärakenteen geoteknisestä kantavuudesta osoittanut tätä, vaikka tuubeilla saavutettaisiinkin kenttärakenteessa hyväksyttävä kantavuus.

Jätteen käyttö maarakentamisessa on jätteen hyödyntämistä silloin, kun jäte korvaa rakentamisessa muutoin käytettävän luonnonmateriaalin.

Lähtökohtana on tällöin oltava suunnitelmallinen toiminta. Suunnitelman tulee perustua tulevaan käyttöön ja jätteen määrän tulee olla mitoitettu oikein tätä käyttöä varten.

Korkein hallinto-oikeus ei sinänsä pitänyt geotuubien käyttöä maarakentamisessa mahdottomana, mutta se ei pitänyt yhtiön esittämiä perusteluja jätteen hyötykäytöstä uskottavina.

Liete sisältää sinkkiä ja vanadiinia

Korkein hallinto-oikeus myös otti varovaisuusperiaatteen huomioon päästöjen merkittävyyttä arvioidessaan, ja se kiinnitti huomiota tehtyyn riskinarvioon haitta-aineiden kulkeutumisesta.

KHO toteaa, että vaikka pääosin lietteen sisältämät haitta-aineet eivät ole erityisen kulkeutuvia ja hulevesien pääsyä kuivuneeseen lietteeseen voidaan vähentää geotuubien päälle tehtävän betonimurske- ja moreenikerroksen avulla, riskinarvio ei osoita, etteivätkö haitta-aineet kulkeutuisi pitkän ajan kuluessa lainkaan geotuubien ulkopuolelle.

Liete sisältää esimerkiksi sinkkiä ja vanadiinia sekä orgaanisista yhdisteistä bentseeniä, tolueenia, fenantreenia, öljyhiilivetyjakeita sekä dioksiineja ja furaaneja.

Pinta-ala noin 60 hehtaaria

Stora Enso siirsi lietteet lammen pohjasta imuruoppauksella geotuubeihin eli noin 60 metriä pitkiin ja toista kymmentä metriä leveisiin säkkeihin kesien 2019, 2020 ja 2021 aikana.

Jätelammen lieteasiaa on käsitelty Kemijärvellä jo yli kymmenen vuotta. Kemijärven kaupunki ja useat muut tahot ovat vaatineet lietettä loppukäsiteltäväksi polttamalla ja jätelammen ennallistamista.

Stora Enso on pyrkinyt saamaan luvan edullisemmalle ja helpommalle keinolle. Se on esittänyt muun muassa lietteen jättämistä lammen pohjaan ja biologista puhdistusta.

Lammen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Se rakennettiin vuonna 1965 erottamalla Kemijärven lahti patopenkereellä erilliseksi altaaksi.

Lue myös:

Ex-sellutehtaan jätevesipuhdistamon sulkeminen siirtyy