Markus Mustajärvi ei hae jatkokautta – Savukosken kansanedustaja on viidennen kauden peruspuurtaja: "Pitää olla täysillä mukana tai sitten ei ollenkaan"

Markus Mustajärvi on pohtinut tätä pitkään.

– Olen kaksi kolmasosaa elämästäni toiminut jossain yhteiskunnallisessa tehtävässä ja siitä kolmasosan kansanedustajana. Olen joka kerta vuoden 2003 jälkeen ennen eduskuntavaaleja puntaroinut perinpohjin, lähteäkö ehdolle. Kansanedustajan työtä ei voi tehdä puolittain vaan siinä pitää olla täysillä mukana tai sitten ei ollenkaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja, savukoskelainen Mustajärvi ei aio lähteä hakemaan kuudetta kautta eduskunnassa. Vaalit käydään vuoden päästä keväällä 2023.

Hän keskusteli asiasta jo neljä vuotta sitten tavallista perusteellisemmin tukijoidensa kanssa.

– Ei heille noin vain käännetä selkää, kun he ovat olleet niin kauan tukena. Yhteinen päätös vielä silloin oli lähteä kisaan mukaan.

Mustajärvi on ollut kuluvalla kaudella Itä-Lapin ainoa kansanedustaja. Lopettamispäätökseen vaikuttivat monet asiat.

– Ehdin täyttää tämän kauden aikana jo kuusikymmentä vuotta, jos kausi istutaan täytenä loppuun asti. Vuosien aikana on kertynyt yli kaksituhatta lentoa Rovaniemen ja Helsingin välillä ja aika paljon ajokilometrejä maakunnassa. Terveyskään ei ole niin hyvällä tolalla kuin toivoisi.

Myös itse politiikka on muuttunut paljon lähes kahden vuosikymmenen edustajauran aikana.

– En ole koskaan vierastanut sitä, että asioista ollaan eri mieltä. Samanmielisten joukossahan kukaan ei opi mitään, mutta on ollut ikävä havaita eduskunnan ilmapiirin esimerkiksi täysistunnoissa muuttuneen ikäväksi. Tosiasioilla ei tunnu olevan mitään merkitystä, toisten sanomiset mitätöidään ja sosiaalisen median ikävät puolet tuntuvat siirtyneen eduskuntatalon sisäpuolelle. Vierastan sosiaalisessa mediassa touhuamista ja se varmaan on heikkouteni. Siinä suhteessa olen vanhan liiton miehiä.

Mustajärvi oli vuonna 1990 perustamassa vasemmistoliittoa.

– Vasemmistoliitto ei ole se sama puolue, jota olin perustamassa. Eikä tietenkään pidä kaikilta osin ollakaan.

Mustajärvi toteaa, että hänen kokemusmaailmansa on erilainen kuin nuoremman polven punavihreillä.

– Olen mettäperän mies, metsurina työelämäni aloittanut, puolustan metsäsektorin työpaikkoja, harrastan metsästystä ja olen armeijan käynyt reservin upseeri, jolle sodan ja rauhan kysymykset ovat erityisen tärkeitä.

Hän arvostelee puoluettaan myös tietynlaisesta historiattomuudesta.

– Se vaivaa tosin muitakin puolueita ja niiden vallassa olevaa johtajasukupolvea. Mikään ei ala tyhjästä, vaan kaikki on jatkumoa. Juuriaan ei pidä kieltää minkään puolueen.

Mustajärvi halusi ilmoittaa päätöksestään ajoissa, jotta ehdokkuutta miettivillä on aikaa valmistautua tukiryhmineen seuraaviin eduskuntavaaleihin.

– En halunnut hämmentää tilannetta ennen aluevaltuustovaaleja.

Mustajärvi ei ryhdy testamenttaamaan omaa äänipottiaan seuraavia vaaleja varten. Entä onko Itä-Lapista ylipäätään mahdollista saada edustajaa läpi 2023?

– On ja toivottavasti muiltakin vähäväkisiltä seutukunnilta. Ei siitä ole pitkä aika, kun meitä oli kaksi kansanedustajaa Savukoskelta (Mustajärven lisäksi keskustan Eeva-Maria Maijala ), tuhannen asukkaan kylästä. Myös aluevaltuustovaalien paikkojen alueellinen jakauma osoitti, että mahdollisuuksia on.

Peruspuurtaja aiheutti hämminkiä twiittaamalla Ahtisaaresta

Mustajärvi oli ehdolla eduskuntaan jo vuoden 1999 vaaleissa, mutta hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2003 vaaleissa. Tukiryhmässä oli tuolloin neljän eri puolueen väkeä, mutta sitä ei sopinut sanoa ääneen. Hän kertoo saaneensa ääniä esimerkiksi monilta keskustalaisilta äänestäjiltä, mikä olisi ollut aikoinaan ennen kuulumatonta vasemmistolaiselle.

– Totesivat, että autettiin ensimmäisen rappusen yli, mutta nyt olet sitten omillasi. Täytyy kiittää seutukunnan väkeä tällaisesta realismista.

Mustajärvi tavoitteli vasemmistoliiton puheenjohtajuutta Suvi-Anne Siimeksen erottua tehtävästä vuonna 2006, mutta putosi kisasta ensimmäisellä kierroksella. Mustajärvi valittiin eduskuntaan uudelleen 2007 ja 2011. Kevään 2011 vaalien jälkeen vasemmistoliitosta tuli hallituspuolue. Kesäkuun lopussa Mustajärvi erotettiin Jyrki Yrttiahon kanssa vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä. Syynä oli se, että he äänestivät Jyrki Kataisen pääministerivalintaa vastaan ja hallitukselle epäluottamusta hallitusohjelmaa koskevassa äänestyksessä. Mustajärvi ja Yrttiaho perustivat vasenryhmä-nimisen eduskuntaryhmän, mutta pysyivät kuitenkin vasemmistoliiton jäseninä. Vuoden 2015 vaaleissa Mustajärvi uusi paikkansa ja liittyi samalla takaisin vasemmistoliiton ryhmään.

Viime vuosina hän on aiheuttanut hämminkiä presidentti Martti Ahtisaareen liittyvällä rajulla Twitter-päivityksellä ja osallistumalla kansallismielisen Suomen kansa ensin -järjestön mielenosoitukseen. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson on moittinut Mustajärveä molemmista.

– Itse asiassa mielenosoituskin oli järjestetty eduskuntatalon eteen ja ohi kävellessäni kävin kertomassa omia mielipiteitäni, jotka kyllä poikkesivat järjestäjien mielipiteistä.

Mustajärven uraa luonnehtiikin kohuja enemmän peruspuurtaminen.

Tähän mennessä takana on eduskunta.fi-tilastoinnin mukaan 480 aloitetta, 266 kirjallista kysymystä, 9 suullista kysymystä, 1 671 käytettyä puheenvuoroa.

Edustajan uran alkupuolella hän profiloitui työllisyysasioissa. Sittemmin Mustajärvestä on tullut turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntija.

Valiokuntapaikkoja on ollut muun muassa puolustusvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Jälkimmäisessä hän oli valmistelemassa tiedustelulain uudistamista.

– Aika monessa olen ollut mukana, mutta onnistumisen arvioivat aina muut. Yksinään en kuitenkaan ole saanut aikaan mitään vaan kaikki on aina monen toimijan yhteistyön tulosta. En edustajan uran aikana ole koskaan sanonut, että "minä sain tuon aikaiseksi" enkä tule sanomaan työn loputtuakaan.

Lex Kittilää olisi pitänyt vastustaa

Mustajärvi mainitsee kaksi asiaa, joiden kohdalla hän olisi halunnut vaikuttaa enemmän.

– Olisi pitänyt vaikka yksin vastustaa niin sanottua Lex Kittilää. Sillä puututtiin kunnalliseen itsehallintoon hyvin kyseenalaisin perustein ja itsehallintoa rajoittaen.

Toinen on vuoden 2014–2015 metsälakien uudistaminen.

– Nyt hakataan sellaisia kohteita, jopa parhaassa kasvatusvaiheessa olevia metsiä, joiden hakkaamisesta olisi aikoinaan joutunut leivättömän pöydän ääreen. Luovuttiin metsähakkuussa ekologisesta kiertoajasta ja järeysvaatimuksista. Se voi kostautua ajanoloon. Suomessa oli yli sata vuotta sitten viisaita metsäntutkijoita, miehiä ja naisia, jotka osasivat katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen.

Lisäksi Mustajärvi uskoo, että HX-hanke, eli Hornetit korvaava hävittäjäkonehankinta, tulee osoittautumaan "Suomen historian suurimmaksi virheinvestoinniksi".

– Lopulliset kustannukset ovat ihan jotain mutta, mitä meille on kerrottu. Maanpuolustuksen tulee olla kunnossa ja meillä uskottava oma puolustus, mutta voi käydä niin, että tämän päivän upseerit käyvät tulevia sotia eilispäivän uhkakuvin.

Samalla hän kokee, ettei ole omassa puolueessaan onnistunut nostamaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksiä siihen asemaan, mihin ne kuuluisivat.

– Harrastuneisuutta sillä sektorilla tulisi olla enemmän. Laajemminkin voisi perätä, mistä löytyvät tulevien vuosien seppokääriäiset, tarjahaloset, erkkituomiojat, ilkkakanervat ja eskoseppäset.

Kansanedustajana olet "toisten omaa"

Antoisimmaksi piirteeksi pitkällä kansanedustajan urallaan hän toteaa ihmisten tapaamisen ja erilaisten ihmisten kanssa työskentelyn.

– Lapissa äänestäjät odottavat, että heitä tavataan kasvokkain ja se on ihan oikein.

Raskaimpana osana kansanedustajan työtä Mustajärvi taas pitää sitä, että menettää oman yksityisyytensä.

– Kun tulet valituksi kansanedustajaksi olet enemmän tai vähemmän "toisten omaa".

Mustajärvi kertoo ennemminkin aikanaan ajautuneensa politiikkaan kuin tehneensä sen tietoisesti.

– En ole koskaan osannut katsoa toimettomana sivusta ja ajatella, että asiat vain tapahtuvat. Aina niihin joku vaikuttaa. Ja kun on nähnyt ympärillään riittävästi epäkohtia, niin se on pitänyt liikeellä.

Vielä ei ole selvää, mihin hän aikoo edustajauran päätyttyä ajautua.

– Sen kun tietäisi. Voi olla jopa kriisin paikka, kun kalenteri on ollut vuosikymmenten ajan täynnä ja sitten se onkin äkkiä tyhjä. Toivottavasti osaan viettää aikaa enemmän läheisteni kanssa ja olla läsnä.