Pääkirjoitus: Kuntien rooli muutoksessa

Suomalaisen yhteiskunnan moni peruspilari on parhaillaan keskellä muutosta. Julkista perustavanlaatuista keskustelua käydään niin työvoimasta, ruoantuotannosta kuin maanpuolustuksestakin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on lisäksi lähestymässä maalia, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa heti ensi vuoden alusta. Varsinaiset tammikuun aluevaaleissa valitut aluevaltuustot aloittivat työnsä jo maaliskuussa. Kokonaisuudessa jäljellä on kuitenkin yksi merkittävä muutosaskel, joka tapahtuu jokaisen yksilön kohdalla.

Kun kunnallishallinnon merkittävä ydin pelastustoimineen siirtyy muualle päätöksentekoon, on kansalaisilla mahdollisuus päivittää samalla käsitystään paikallishallinnosta. Kunnanvaltuustojen ja -hallituksien vaikutusvaltainen mandaatti ei poistu kokonaan. Vuodesta 2023 alkaen katse voidaan siirtää toisiin aiheisiin.

Tulevaisuudessa on mahdollista rakentua vankemmin ympäristön miljöön, kulttuurin ja sivistyksen ympärille. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyistä rakennusjärjestyksestä, yleis- ja asemakaavasta päättää kunnanvaltuusto. Kaavoitus vaikuttaa ratkaisevasti fyysiseen kaupunkiympäristöön, jonka ohjaamiseen valtuutetuilla on kohta enemmän ajatustilaa käytettävissä. Rakennusjärjestyksellä voidaan ohjata kunnan tai kaupungin viihtyvyyttä, jolla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvoinnille. Toinen tärkeä kuntien päätöksentekoon jäävä kokonaisuus on sivistys- ja kulttuuripalvelut. Toimiva perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat teko tulevaisuuden sukupolville, ja ne rakentavat alueen tulevaisuutta ja pitävät huolen elinvoimasta.

Toisen asteen koulutuksen säilyttäminen ja jopa laajentaminen tullee keskeiseksi työvälineeksi. Vapaa-ajan mahdollistajana kuntien työ jatkuu esimerkiksi liikuntapalvelujen ja taiteen perusopetuksen parissa. Hyvinvoinnin ylläpitäminen jakaantuu eri tahoille, mikä luo kunnille mahdollisuuden kirkastaa omaa kaupunkikuvaansa. Hallinnolla on edessä suuri työ profiloitua uudella tavalla asukkaiden silmissä.