Pudasjärven maineikkaan umpihankihiihdon voitto Savukoskelle
Julkaistu: 8.3.2023 klo 16:57Vaativa kisa käytiin kahden vuorokauden aikana.
Savukoskelainen Juha Julkunen voitti jälleen umpihankihiihdon MM-kisojen yksilökilpailun Syötteellä Pudasjärvellä helmikuussa. Kilpailussa oli 12 osallistujaa, ja Julkusen loppuaika oli 1:02:37. Toiseksi tuli Hannu Kinnunen ajalla 1:05:13 ja kolmanneksi Mika Rahja ajalla 1:11:47.
Kisat järjestettiin 24:nnen kerran, ja kovakuntoinen savukoskelainen on voittanut ne 12 kertaa, joista kerran joukkueen kanssa. Julkunen on ollut 20 kertaa kolmen parhaan joukossa. Hän on osallistunut kilpailuun ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta kaikilla kerroilla.
Umpihankihiihdoissa oli joukkuekisa mukaan luettuna yhteensä 170 osallistujaa.
Julkunen palasi vaativan erävaelluskilpailun voittokantaan joidenkin vuosien tauon jälkeen.
– Jäin viime vuonna eläkkeelle, ja on ollut aikaa treenata, rajavartijana työuransa tehnyt Julkunen kertoo.
Kilpailu vaatii vahvat suunnistus- ja erätaidot. Tänä vuonna ensimmäisen päivän perusreitti oli noin 32 kilometriä rastilta toiselle ja lisärastien kanssa noin 42 kilometriä. Sen jälkeen yövytään maastossa ja hiihdetään toisena päivänä vielä noin 7–10 kilometriä.
– Maastossa yöpyessä on huikea näky, kun joka puolella on kilpailijoiden nuotioita. On myös sanoinkuvaamaton tunne tulla maaliin kisan jälkeen.
Sunnuntain lähtöjärjestys määräytyy lauantain rastisuoritusten mukaan. Julkunen hiihti sunnuntaina kaikista noin 170 hiihtäjästä nopeimman ajan.
– Suunnistus ja reittivalinta menivät nappiin, Julkunen kertoo.
Hiihto-olosuhteet suosivat tämän vuoden kilpailijoita, sillä hangen pinta kantoi hyvin. Pakkanen kiristyi yöllä ennustettua napakammaksi, alimmillaan -24 asteeseen.
Tehtävärasteja ja yö maastossa
Ensimmäisen päivän lähtöjärjestys arvotaan, ja toisten tekemiä latuja saa käyttää. Julkunen pääsi matkaan lähtijäjoukon puolivälissä.
Päivän aikana käydään tehtävärasteilla, joilla ratkaistaan erätaitoihin, ensiapuun ja luonnontuntemukseen liittyviä tehtäviä. Vääristä vastauksista tulee seuraavan aamun lähtöön sakkominuutteja, joita voi kuitata kiertämällä lisärasteja. Kauimpana olevilta rasteilta saa eniten lisähyvitystä.
Kisa vaatii myös taktiikkaa, sillä rastien oikeita vastauksia ei kerrota. Kilpailijan pitää arvioida itse, tuliko sakkoja ja mille lisärasteille kannattaa lähteä. Lisärastien suorittamisesta on hyötyä myös siinä tapauksessa, että useilla on kaikki rastit oikein; silloin eniten lisärasteja ratkaissut nousee paremmalle lähtösijalle.
Lauantain hiihtomatka pitää selvittää alle kymmenessä tunnissa, muutoin tulee sakkominuutteja. Julkusella kului tänä vuonna 7,5 tuntia.
– Lauantaina hiihtoaika ei muutoin ratkaise, mutta sikäli se merkitsee, että paremmalla hiihdolla säästyy voimia sunnuntaille, Julkunen selventää.
Hän kertoo, että rasteilla oppii joka vuosi uutta. Kysymykset ja arviointitehtävät liittyvät erätaitoihin ja luontoon ja voivat olla millaisia tahansa.
– On pitänyt tunnistaa sammalia ja malmeja ja heittää suopunkia. Kisa on samalla oppimiskokemus.
Umpihankihiihtäjät yöpyvät maastossa ilman pakkasrajaa. Kylmimmillään pakkasta on ollut kisan aikana 36 astetta.
Tällä kerralla hyvät olosuhteet
Toisen päivän matka hiihdetään takaa-ajokisana umpihangessa. Toisten tekemiä latuja tai tiestöä ei saa käyttää paitsi aivan lopussa, jolloin kiivetään Syötteelle. Hiihtäjät lähtevät kahden minuutin välein, ja ensimmäisenä maaliin tullut voittaa.
Jokainen kantaa itse mukanaan kilpailun aikana tarvitsemansa ravinnon ja nesteen, majoitteen ja muut tarvikkeet. Repun pitää painaa maalissa vähintään kahdeksan kiloa, muutoin suoritus hylätään.
Olosuhteet vaihtelevat vuodesta toiseen. Julkunen kertoo, että joinakin vuosina matkaa on taitettu melkein haaruksia myöten hangessa kahlaten, kun kantavaa pintaa ei ole ollut. Sellaisissa kisoissa aikaa kuluu kovakuntoisellakin lähemmäs kymmenen tuntia.
Aiempina vuosina taipaleelle on saanut lähteä halutessaan jo perjantaina, mutta nyt kaikki olivat maastossa yhden yön.
Umpihankihiihdon osanottajamäärä on vaihdellut vuosien varrella noin 170 ja 450 välillä. Kilpailu jätettiin parina vuonna järjestämättä koronapandemian takia, ja osallistujamäärä on ollut tauon jälkeen tavallista alhaisempi. Siihen vaikuttaa myös Etelä-Suomen lumitilanne. Sellaisina vuosina, kun harjoittelumahdollisuudet eivät ole hyvät, moni jättää kovan kisan väliin.
Parhaillaan Julkunen valmistautuu ampumahiihdon kansainvälisiin Masters-kisoihin, jotka pidetään Kontiolahdella maaliskuussa.
– Nyt olen vaihtanut tavallisiin suksiin. Metsäsuksilla olen hiihtänyt tarpeeksi tälle talvelle, hän naurahtaa.
Juttua korjattu 8.3.kello 16.54, vaihdettu hiihtokuvaan kuvaajan nimi ja tieto, että kuva on vuoden 2015 kisoista. Hiihtokuvan on ottanut Juha Nyman.
Lue myös:
