Puheenaihe: Sahatavara-buumi pandemiassa – muistuttaa Korean sodan noususuhdannetta

Sahatavaran hinta on noussut jyrkästi viime vuoden loppupuolelta maailmanmarkkinoilla. Pitkäaikainen keskihinta on ollut 400 dollaria (US$/1000 j2), nyt hinta on jo 1000 dollaria, ja sen ennakoidaan nousevan vielä 30 % kuluvan vuoden aikana. Amerikassa kysyntää on kasvattanut koronapandemian aikana tapahtunut pientalojen rakentaminen ja kotien sisustaminen.

Talouden elpyessä koronarokotusten edetessä ja valtion käyttäessä voimakkaasti elvyttävää finanssipolitiikkaansa sahatavaran kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan. USA:ssa ennakoidaan jo uusien sahojen avaamista. Kiina on alentanut sahatavaran tuontitulleja helpottaakseen maahantuontia ja Kiinan vientiteollisuuden raaka-ainehankintaa. Euroopan Komission presidentti von der Leyen on myös arvioinut, että puurakentamisen lisääntyminen ja renovaatioiden lisääntyminen koronapandemiassa tulevat lisäämään puuteollisuuden kysyntää. Suomen viennissä pullonkaulaksi on jo muodostunut tavarakonttien puute.

Kiina on vähentänyt omien metsiensä hakkuita ja lisännyt sahatavaran tuontia muista maista. Venäjä on ollut Kiinan suurin tukkien ja sahatavaran toimittaja. Venäjä on asettanut vientirajoituksia ja lisätulleja puutavaran viennille. Ei ole täyttä varmuutta siitä, mitkä ovat olleet Venäjän valtion perusteet, viejien tullimaksujen välttely, laittomien hakkuiden estäminen Siperiassa, vai jotkut muut syyt.

Seurauksena on ollut kuitenkin hintojen nousu Kiinassa ja muiden tuojamaiden sahatavaran kysynnän kasvu. Varsinkin Keski-Euroopan ja Itäisen Keski-Euroopan maat ovat hyötyneet kysynnän kasvusta. Sieltä on riittänyt myös myytävää hyönteistuhojen aiheuttamien lisähakkuiden kautta. Kiinalla on viisi rautatieasemaa rajoillaan Euraasiaan ja Eurooppaan.

Projektimatkoillani olen käynyt kolmella, Manzhoulissa Venäjän rajalla ja Alataussa ja Horgosissa Kazakstanin rajalla. Kaikissa olen nähnyt junanvaunuja tukkikuormissa ja raja-asemien tukkivarastoja. Valmiiksi sahattu tavara kulkee konteissa, joihin ei tietenkään pääse näkemään. Vuonna 2020 Kiinan raja-asemien liikenne on kasvanut 33-50% (!).

Tilanne muistuttaa paljon ns "Korean sodan noususuhdannetta" vuonna 1951. Jatkosodan jälkeinen aika oli maassamme jälleenrakentamisen aikaa 40-luvun lopussa. Suomessa se oli aluksi kenttäsirkkeleiden aikaa, kun niitä tarvittiin rakentamiseen ja muuhun kotitarvekäyttöön. Sahatavaran säännöstely loppui vuonna 1950 ja sahateollisuus koki ennennäkemättömän nousun Korean sodan korkeasuhdanteen aikana vuonna 1951. Noususuhdanne paransi vientiteollisuuden edellytyksiä. Suomen viennistä melkein 90 % oli metsäteollisuuden vientiä.

Korean sodan noususuhdanteella oli merkitystä myös Itä-Lapille. Pääministeri Urho Kekkonen katsoi, että Suomen "luontaisten laajentumismahdollisuuksien" mukainen taloudellinen kasvu vaati teollisuusinvestointien suurta lisäämistä. "Mutta jo Pohjois-Suomen teollistaminenkin olisi valtava, runsaasti meidän normaaliset taloudelliset mahdollisuutemme ylittävä suoritus". Kekkonen vaati "teollistamisrynnäkköä".

Tämä johtikin Kemijärvi Oy:n sellutehtaan perustamiseen, jonka peruskivi muurattiin 26. syyskuuta 1962 Tasavallan presidentti Urho Kekkosen toimiessa peruskiven arvovaltaisimpana muurarina (Erkki Hautala, Sallan Yhteismetsä 1936-2016). Jää nähtäväksi mitä vaikutuksia nykyisellä buumilla on aluetalouteen.

Selluteollisuus on jo aikaisemmin hyötynyt koronapandemiasta, kun selluloosan kysyntä on kasvanut hygieniatuotteiden kysynnän lisääntymisestä ja nettikaupan käyttämien pakettien valmistamiseen tarvittavan kartongin kysynnän kasvaessa.

Metsäteollisuustuotteiden kysynnän vaihtelu on aina ollut suhdanneherkkää, syklien vaihtelut ovat olleet voimakkaita. Muutama vuosi sitten Suomen Pekingin suurlähetystön maa- ja metsätalousattasean Leo Svahnbäckin johdolla toteutettu sahateollisuuden Kiinan vientihanke poiki nopeasti kasvavan sahatavaraviennin Kiinaan.

Olisiko nyt vastaavan vienninedistämishankkeen paikka potentiaalisille uusille markkinoille. Toisaalta oman alueen puuntuottajien olisi pystyttävä hyödyntämään suhdannevaihtelut omissa puun myyntipäätöksissään.

Tapio Juokslahti