Sokli avasi ovensa vierailijoille – puoli vuosisataa kestänyt kaivoksen selvitystyö on yhä käynnissä

Vuonna 1967 alkoi Soklin erämaassa työ, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä 55 vuotta myöhemmin.

1960-luvun lopulla malminetsijät tutkivat 360 miljoonaa vuotta vanhaa fosforirikasta kiveä. Vuosien kuluessa useiden kairausten jälkeen esiintymän on mitattu levittäytyvän noin 20 neliökilometrin kokoiselle alueelle. Fosforirikkaan maaperän voi todeta nopeasti kulkiessa rehevän koivikkokasvillisuuden läpi karbonatiittialueella. Soklin historia ulottuu merkittävästi malmion löytymistä kauemmas historiaan, sillä alueelta on myös löydetty kivikautisen asutuksen jälkiä.

Fosfatiittialueella ravinteikas maaperä on luontainen lannoite kasvillisuudelle. Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi

Nykyään Soklin kaivoshankkeen omistaa konsernin emoyhtiö Suomen Malmijalostus Oy, joka osti malmion norjalaiselta Yaralta vuonna 2021. Vanha tukikohtarakennus on purettu ja uusi on rakennettu palvelemaan nykyistä toimintaa muun muassa kairausnäytteiden tutkimisen parissa. Aggregaatti tuottaa sähköä näytevaraston valaisemiseksi. Fosforiesiintymien tutkimisen lisäksi käynnissä on laajempi selvitys akkuraaka-aineiden, kuten nikkelin ja koboltin, pitoisuuksista maaperässä.

Kesän aikana maastossa tehdään geofysikaalisia mittauksia ja selvitetään uusia kairausalueita. Yhtiö on palkannut kaksi geologiharjoittelijaa kesän ajaksi.

– Ei tällaisia kiviä ole muualla nähty, kuopiolaislähtöinen kesägeologi Tuomas Gråsten kertoo.

Kesägeologi Tuomas Gråsten. Takana maaperästä kairattua näyteaineistoa. Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi

Gråsten opiskelee viidennettä vuotta Turun yliopistossa, ja hänen tehtävänään on esimerkiksi tarkastella kairasydämiä. Hänen mukaansa näyteaineistoa lähetetään analysoitavaksi laboratorioon 2–3 viikon välein. 1960-luvulla näytteistä ei tutkittu kaikkia malmiesiintymiä, mutta nykyteknologialla laaja-alaisempi tutkimus on tehokkaampaa.

Hankkeelta ei kiinnostusta puutu

Lauantaina 18. kesäkuuta järjestettiin Soklin alueella avoin tapahtuma, joka kokosi yli 100 hankkeesta kiinnostunutta tutustumaan ja keskustelemaan malmion tulevaisuudesta. Vastaavanlaista avointen ovien päivää ei ole aiemmin järjestetty Soklissa. Päivän aikana osallistujien oli mahdollista tutustua maasta porattuihin kairasydämiin, perehtyä historiaan ja käydä kiertoajelulla Loitsana-järven ja Kaulusmukan alueella. Ihmisille jaettu ohjelmalehtinen kannusti kannusti käymään avointa keskustelua ja antamaan palautetta Sokli Oy:n toiminnasta.

Osallistujat pääsivät opastetulle kiertoajelulle, jonka aikana käytiin vanhempien rakennusten luona, nähtiin alueen kasvillisuutta ja ylitettiin Ylä-Nuortti sekä kuultiin historiasta. Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi

Avointen ovien kutsu oli houkutellut paikalle uteliaita suomalaisia ympäri maata. Keskusteluissa valtion omavaraisuus ja maailmantilanne puhuttivat kansaa. Savukoskelainen Satu Kuopus osallistui tapahtumaan, sillä kaivoshankkeesta on puhuttu koko hänen elinikänsä ajan ja hän asuu lähiseudulla. Lisäksi kaivoksen vaikutukset luontoon ja tieverkostoon kiinnostavat Kuopusta.

Hannu Sandqvist matkusti Nuorttijoen maisemiin Rovaniemeltä. Hänkin on seurannut jo pitkään toimintaa Soklissa muun muassa linnustamisen lomassa.

– Hyvä, että selvitystyö on käynnissä ja toivottavasti kaivos käynnistyy. Saadaan Itä-Lappiin ohjelmaa, hän sanoo.

Rovaniemeläinen Hannu Sandqvist pitää Soklin hanketta tärkeänä aluetaloudelle. Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi

Sodankylässä työskentelevä Melina Sundell osallistui kiertoajelulle ja kertoi alueen kasvillisuuden olevan mielenkiintoista.

– Tuli uusi paikka maailmankartalle, hän toteaa.

Melina Sundellin mukaan on hienoa, että selvitystyössä pohditaan eri näkökulmia. Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi

Tulevaisuus avoinna

Vuosien varrella Soklissa ovat toimineet yhtiöinä Yaran lisäksi Kemira ja Rautaruukki. Nykyisen omistajan kannattavuusselvitykset ovat yhä käynnissä ja niiden arvioidaan valmistuvan tänä vuonna (KL 15.6.).

Maaliskuussa 2022 korkein hallinto-oikeus (KHO) palautti kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa-asian aluehallintovirastolle kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi. Tiedotteessaan (24.3.2022) KHO toteaa, että Suomen olosuhteissa kyseessä on "mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri kaivoshanke."

Yhtiön uusi tukikohta, josta löytyy myös henkilökunnan majoitustilat. Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi