Viikon luontoääni: Kalatiira lapintiiran kotivesillä

Kalatiira ja lapintiira ovat lähes samannäköisiä lähisukulaisia, mutta levinneisyydeltään vastakkaisia. Kalatiira on merialueen ja Etelä- sekä Keski-Suomen laji, joka harvinaistuu Keski-Lapista pohjoiseen ja lähes puuttuu Tunturi-Lapista. Joskus se voi kuitenkin pesiä lapintiirojen kanssa.

Kemijärvellä kalatiira on ollut 2000-luvulla harvalukuinen pesimälaji. Sallassa laji on havaittu 2000-luvulla lähes vuosittain, Pelkosenniemellä harvemmin ja Savukoskella ei lainkaan.

Kalatiiroja pesii Suomessa noin 50 000, lapintiiroja 60 000-90 000 paria, joista suurin osa meren saaristossa. Kalatiira on vähentynyt pohjoisilla merialueilla ja Keski-Lapissa.

Tiirojen pesimämenestys on parhain yhdyskunnissa, joissa ne voivat puolustaa avoimilla kallioilla ja luodoilla olevia pesiä ja poikasia ryösteleviä petoja ja lokkilintuja vastaan. Terävät punaiset nokat, joiden kärjessä kalatiiroilla on mustaa, ovat tiirojen aseita.

Ihmisen tai koiran nousu tiiraluodolle on tuhoisaa. Poikaset jäävät vaille vartijaa ja poikaset petojen armoille. Haudontavaiheessa munat ovat vaarassa.

Antarktiksen vesille talveksi lentävää lapintiiraa pidetään maailman pitkämatkaisimpana muuttajana, mutta ennätys on kuitenkin kalatiiralla. Normaalisti laji ulottaa muuttomatkansa Afrikkaan saakka, mutta tammikuussa 1997 Keski-Suomessa rengastettu kalatiira tunnistettiin Australian rannikolla 26 000 kilometrin päässä.

Tiira on pohjoissaameksi čearret.

Viikon luontoääni -palstaa julkaistaan Yleisradion Viikon luontoääni -lähetyksien tahtiin.

Viikon luontoäänet ovat kuunneltavissa Yle Areenassa tai Yle Radio Suomen lähetysaikoina maanantaisin kello 18.15 ja sunnuntaisin kello 06.30.