Viikon luontoääni: Kirjosiepon pesintä riippuu Itä-Lapissa täysin säästä – pohjoisen lämmin, mutta lyhyt kesä sopii

Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskella melko harvalukuisen kirjosiepon pesintämenestys riippuu täysin säistä. Kylmä ja sateinen kesä varsinkin pohjoisessa merkitsee kovia aikoja sekä poikasille että niitä ruokkiville emoille.

Mutta pohjoisen lämmin, mutta lyhyt kesä sopii siepolle. Kolopesijän poikaset saavat suojan, ja Lapin luonnon valtava hyönteismassa tarjoaa ruokaa.

Sukupuolineutraali keskustelu kirjosieposta on mahdotonta. Valloitushaluinen koiras hedelmöittää ensimmäisen naaraan ja huolehtii joten kuten parisuhteesta ja sen seurauksista.

Seuraa sarja yksinhuoltajuuksia. Ne ovat usein onnettomia, sillä naaras ei pysty ruokkimaan koko katrasta.

Kuulostaa törkeältä uroksen toiminnalta, mutta sitä ohjaa evoluution näkymätön logiikka. Koko populaation lisääntymistulos paranee ja elinvoimainen koiras saa levitettyä hyväksi osoittautunutta dna:taan.

Kirjosieppo täydentää machoilunsa valtaamalla muilta linnuilta pönttöjä moniavioisuuden harjoittamista varten.

Pohjoisessa ei ole niin paljon pöntöistä kilpailijoita kuin etelässä, vaikka sinitiainenkin on lintuatlastutkimuksen mukaan Lapin suhteellisen harvalukuinen pesimälaji.

Etelässä sinitiainen ja kirjosieppo ottavat usein yhteen siivekkäiden asuntomarkkinoilla.

Koolla on väliä, sillä 26 millin lentoaukosta pönttöön mahtuu vain sinitiainen.