Kolumnit

Faktatarkistettu Lapin kesä: pitävätkö nämä väitteet paikkansa?

Anssi Tapio pohtii kolumnissaan Lapin kesästä esitettyjä väittämiä. Kukkiiko kaikki tosiaankin nopeasti?

Me Lapin Hilla-tieteellisessä instituutissa* otamme Lapin kesästä julkaistun tiedon äärimmäisen vakavasti. Siksi julkaisemme tämän raportin eräistä Lapin kesää koskevista väitteistä.

1.Lapin kesä on lyhyt mutta vähäluminen.

Käsittelemme kaksivaiheisen sanonnan molemmat osat erikseen ennen päätöksen julistamista. Ilmatieteen laitoksen mukaan ”termisen kesän aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +10 asteen yläpuolella”. Lapin maakunnan laajuuden vuoksi terminen kesä alkaa Lapin eteläosissa jopa paria, kolmea viikkoa ennen esimerkiksi Käsivarren Lappia, joten kesän pituusvaihtelu on Lapin sisäisestikin suurta. Esimerkiksi vuonna 2020 terminen kesä alkoi Meri-Lapissa jo 24. toukokuuta ja Nuorgamissa sekä Kilpisjärvellä 12. kesäkuuta, siis kolme viikkoa myöhemmin. Terminen kesä puolestaan päättyy Lapin eri osissa tyypillisesti 13. elokuuta ja 22. syyskuuta välisenä aikahaitarina, joten kesän voidaan todeta olevan Lapissa pahimmillaan lyhyt, noin kahden kuukauden mittainen. Vähälumisuus on myös vuodesta riippuvaista, mutta koska lumisateita on Lapin kesässä tavattu ainakin vuosina 2017 ja 2019, väite lyhyestä ja vähälumisesta kesästä voidaan täten todeta KUMOTUKSI.

2.Lapissa kaikki kukkii nopeasti.

Eino Leinon kirjoittamana ja Vesa-Matti Loirin hönkimänä kaikille tutuksi tullut lausahdus maineikkaasta runosta on tarkistettavissa Lapin yliopiston arktisesta keskuksesta. Arktisella alueella kasvavilla kasveilla kasvua rajoittavat lyhyt kasvukausi, ravinteen ja lämmön puute sekä kuivuus. Valoa sen sijaan riittää lyhyessä aikaikkunassa erittäin paljon, joten monet Lapin kasvit sitovat aurinkenergiaa alhaisissa lämpötiloissa ja niiden lehdet ja kukkasilmut puhkeavat nopeasti, joten pintapuolisesti tarkasteltuna väite pitää paikkansa. Mutta koska väitteessä on sana kaikki, sanonnan ei voida katsoa pitävän täysin kutiaan. Esimerkiksi palmut, kaktukset ja johanneksenleipäpuut kukkivat Lapissa hitaasti tai ei lainkaan. Väite on täten KUMOTTU.

3.Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään

Tiira.fi-sivuston mukaan Lapin kesän ensimmäinen kiuruhavainto on kesäkuun alusta. Koska kesä ei alkanut siitä kuukauden päästä eli heinäkuun alusta, vaan terminen kesä alkoi Lapissa tänä vuonna jo toukokuun puolella, väite on täten KUMOTTU.

4.Pouta pilvien perästä/Myrskyn jälkeen on poutasää.

Väite pitää paikkansa. Pilvisen ilman tai myrskyn jälkeen tulee väistämättä jossain kohtaa aurinkoinen tai ainakin sateeton keli eli pouta. Ihmiskunnan tai edes maapallon historiassa ei ole vielä tavattu vesisadetta, joka ei päättyisi. Väite on siis VAHVISTETTU.

5.Sole poka mikhään.

Viimeisesksi valitsimme vähemmän konkreettisen tokaisun. Sanonta tarkoittaa esimerkiksi, että jokin askare tai tehtävä ei ole vaikea tehdä. Väite on siis askareriippuvainen ja siten perusteltavissa niin todeksi kuin epätodeksikin. Toisaalta väite, että jokin asia – se - ei oleisi mitään, ei kestä tarkempaa katsantoa, vaan jokainen asia on faktisesti kuitenkin jotain. Lapin Hilla-tieteellinen instituutti päätyy epätieteellisesti siitä huolimatta lopputulokseen: väite VAHVISTETTU. Sole poka mikhään.

*instituutti on täysin keksitty ja mediatalo Hilla Groupin humoristisiin tarkoituksiin kehitelty mielikuvituksen tuote.

Kirjoittaja on Hilla Groupin lappilainen tuottaja.