Paikallisuutiset

Hautajärvi-päivänä muistettiin partisaanien uhreja ‒ katso kuvat kyläpäivästä

Kyläpäivään kuuluivat hartaus, juhla ja vierailu Kiviaavalle partisaanihyökkäyksen muistomerkille.

Hautajärvellä Etelä-Sallassa pidettiin lauantaina 15. heinäkuuta kyläpäivä, jossa muistettiin kylän liepeille jatkosodan aikana tehdyn partisaanihyökkäyksen uhreja.

Yleisö kuunteli hiljaa, kun juhlapuheen pitänyt kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Mattila kertasi tapahtumien kulkua päivälleen 80 vuotta aiemmin.

Neuvostoliittolaiset partisaanit hyökkäsivät Kiviaavalla heinätöissä olleen perheen kimppuun illansuussa 15. heinäkuuta 1943 ja tappoivat viisi ihmistä. 35-vuotias Iisak Hautajärvi kuoli luotiin heti. Lisäksi iskussa saivat surmansa 17-vuotias Sande Kangas, 39-vuotias Herman Ossian Hautajärvi ja hänen lapsensa, 12-vuotias Aaro Hautajärvi ja 16-vuotias Maire Liisa Hautajärvi. Aaron ja Sanden luut löytyivät lähialueelta vuonna 1952, mutta Herman Ossianin ja Mairen kohtalot eivät ole selvinneet etsinnöistä ja selvityksistä huolimatta. Neljä ihmistä pääsi pakenemaan: Elsi, Eeva, Lilja ja Auno Hautajärvi, jotka juoksivat reilun kymmenen kilometrin matkan kylään varoittamaan hyökkääjistä.

Kuusamossa ollut erillisjoukkue tuli paikalle ja aloitti partisaanien jäljittämisen, mutta heitä ei saatu kiinni.

Maalaaminen auttoi surussa

Paikalla juhlassa oli isänsä, siskonsa ja veljensä iskussa menettänyt Hilja Hautajärvi, joka oli sen tapahtuessa kaksivuotias. Hän kertoi puheessaan, kuinka perheenjäseniään menettäneen äidin tuska oli perheen arkea vuosikymmenten ajan. Suomi hävisi sodan, ja silloisessa poliittisessa ilmapiirissä partisaanien hyökkäyksistä ei yhteiskunnassa puhuttu.

– Tapahtumien aiheuttama tuska on ollut sydämessäni koko elämäni ajan, Hautajärvi sanoi. Hän esitteli kylätalon seinällä olevaa, Rovala-opistossa lähes parikymmentä vuotta sitten tekemäänsä maalausta, jonka avulla hän sai kevennettyä sydämensä painolastia.

Hautajärvi painotti virallisen juhlaosuuden jälkeen, että tapahtumien muistaminen on tärkeää iskuissa murhattujen omaisille.

– Tämä on tarpeellinen juhla, hän painotti.

Irmeli Uimari toi juhlaan terveiset vanhemmiltaan Inkeri ja Herman Hautajärveltä, jotka eivät korkean iän vuoksi pystyneet tulemaan Hautajärvi-päivään. Herman oli kymmenvuotias, kun hänen isänsä ja sisaruksiaan kuoli partisaani-iskussa.

”Traumat eivät poistu vaikenemalla”

Merja Mattilan mukaan omaiset ja koko yhteisö tekevät surutyötä parhaiten käsittelemällä asioita.

– Ihmisen muisti on pitkä. On sanottu, että väkivallan ja sotien traumat elävät meissä neljän, viiden sukupolven ajan. Ne eivät poistu vaikenemalla, Merja Mattila painotti puheessaan.

– Sodan kasvot ovat julmat. Se saa meidät miettimään, mitä voimme tehdä, ettei enää ikinä olisi sotia ja vastaavia iskuja siviilejä vastaan. Yksi vastaus on pitää huolta puolustuskyvystämme, varustautua pahimman varalle ja liittoutua voimakkaamman kanssa. Toinen vastaus on rauhantyö, se, että toimimme rakentavasti ja edistämme yhteiskuntiemme turvallisuutta, Mattila sanoi.

Hän muistutti, että partisaani-iskut ovat sotarikos ja murha, joka ei vanhene koskaan.

Tilaisuudessa katsottiin Yle Areenasta löytyvä, vuonna 2011 julkaistu dokumentti Muisti: Pohjoisen partisaanit, jossa käsitellään Hautajärven iskua.

Hautajärven kylän lauluryhmä Savinapojat esitti tilaisuudessa muun muassa Veteraanin iltahuudon. Hautajärvi-päivä alkoi kirkkoherra Kimmo Kieksin pitämällä hartaudella Hautajärven kirkossa.

Hautajärvi on vireä kylä

Reilun sadan asukkaan kylässä kunnioitetaan historiaa ja samalla eletään vireää nykypäivää.

Hautajärvi-päivä pidetään joka vuosi 15. heinäkuuta, viikonpäivästä riippumatta. Joka kymmenes vuosi hiljennytään muistamaan partisaanien uhreja, ja muulloin tapahtuma on rento kyläjuhla vaihtuvin teemoin.

Metsähallituksen kanssa yhteistyössä järjestettyjä niittytalkoita ei ole enää koronan jälkeen järjestetty.

Tänä kesänä kyläseuralla ja kalastuskunnalla on ollut kaksi kunnan palkkaamaa työmiestä maalaamassa kylätaloa. Lisäksi vuoden mittaan järjestetään erilaisia talkoita.

– Voi olla tyytyväinen, että on aktiivisia ihmisiä, jotka lähtevät niihin mukaan, kyläseuran puheenjohtaja Sakari Huhtala toteaa.

Kylässä on useita yrityksiä, ja luontokeskuksessa on kahvila ja uusi, viime talvena aloittanut yrittäjä.

Sotavainajia etsitään yhä

Kyläpäivään kuuluneelle retkelle Kiviaavalle lähti parikymmentä ihmistä. Pekka Moilanen Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä kertoi sotavainajien etsintätyössä, jossa suomalaiset ja venäläiset etsijät ovat tahoillaan löytäneet vainajien jäänteitä ja saattaneet ne kotimaan multiin. Ryhmä on etsinyt Herman Ossian ja Maire Hautajärveä lähes joka vuosi perustamisestaan eli vuodesta 2004 lähtien.

– Jatkamme niin kauan kuin meillä voimavaroja on, Moilanen sanoi.

Maastossa metallinpaljastimen kanssa tapahtuvan etsimisen lisäksi työhön kuuluu esimerkiksi arkistojen tutkimista ja tapahtumista tietävien haastattelemista. Esimerkiksi Herman Ossian Hautajärven kuulustelupöytäkirjat on löydetty aikoinaan Venäjältä ja niissä kerrotaan, että hänet ammuttiin. Moilasen mukaan hänet on todennäköisesti surmattu partisaanien jommankumman tukikohdan lähistölle.

Kiviaapa sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Hautajärven kylästä, ja sinne on hyvät opasteet Niitselyksentieltä. Kävelymatkaa kertyy reilu kilometri. Sallan kunta uusi paikalle vievät pitkospuut kuluvana vuonna.

Vuonna 2003 Kiviaavalla paljastettiin partisaanien uhrien muistomerkki, jonka Herman Hautajärvi on suunnitellut ja hankkinut. Panssariestekivessä on viiden uhrin nimet ja kiven vieressä heinätekovälineet.

Partisaanit tekivät itärajalla vuosina 1941 - 1945 yhteensä 45 iskua siviilejä vastaan. Kohteina olivat pienet kylät ja niiden asukkaat. Kaikkiaan iskuissa kuoli 181 henkilöä, pääasiassa naisia, lapsia ja vanhuksia.