Paikallisuutiset
Itä-Lapista mallia Pikku-Finlandiaan – Jaakko Torvinen siirsi Kemijärven mäntymetsien valoa ja kauneutta Helsingin keskustaan
Jaakko Torvinen suunnitteli Finlandia-talon tuuraajan Helsingin keskustaan.
Pääkaupungin paraatipaikalla on ihailtu keväästä alkaen kemijärveläisten kätten töitä. Töölönlahdella sijaitsevaa Finlandia-taloa peruskorjataan, ja rakennuksen viereen rakennettiin väistötiloiksi puusta Pikku-Finlandia.
Siinä järjestetään konsertteja, kokouksia ja muita tilaisuuksia kolmen vuoden ajan, kunnes remontti on valmis. Sen jälkeen moduuleista koottu rakennus siirretään muualle, ja se jatkaa elämäänsä kouluina ja päiväkoteina.
Rakennuksen suunnitteli Kemijärveltä lähtöisin oleva arkkitehti Jaakko Torvinen , joka edelleen viettää kaupungissa aikaansa lomillaan ja etätöissä.
Helsingin kaupunki ja Finlandia-talo järjestivät rakennuksesta suunnittelukurssin, jolle otettiin 20 arkkitehtiopiskelijaa Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Tehtäväksi annettiin suunnitella muunneltava puurakennus.
– Aloin miettiä, mitä suomalaisuus ja Finlandia minulle tarkoittavat, ja nopeasti tuli mieleen metsä. Pidän luonnosta ja puista, ja rakkaimpia minulle ovat pohjoisen jyhkeät, vanhat vankkaoksaiset männyt, sellaiset, joita on Akseli Gallen-Gallelan maalauksissa, Torvinen kertoo.
Hän päätti käyttää niitä rakennuksen kantavina pilareina oksineen, ja idea teki vaikutuksen tuomaristoon. Rakennus on moderni ja suoraviivainen ja samaan aikaan herkkä, valoisa ja kaunis.
Pikku-Finlandiassa on 2 676 neliömetriä, ja se maksoi kaikkineen hieman alle kymmenen miljoonaa euroa.
Rakennus on kaiken kansan käytössä. Siinä on kahvila-ravintola, taidegalleria ja terassi, ja ulkokäytävällä voi kulkea myös talon ollessa suljettuna.
– Pidän suunnittelussa tärkeänä, että otetaan huomioon myös se, miten rakennus muokkaa ympäristöään ja mitä lisäarvoa ja uutta ulkotilaa se tuo alueelle.
Pikku-Finlandia palvelee Finlandia-talon peruskorjauksen ajan pääkaupungin paraatipaikalla.
"Eivät männyt ole tuon näköisiä"
Kurssin opettaja ja professori sanoivat Torviselle luonnoksia katsellessaan, että eivät männyt ole tuon näköisiä. He näkivät mielessään Etelä-Suomen talousmetsän.
Pohjoisen mies hämmentyi kommenteista. Jonkin ajan päästä hän seisoi Lapissa mökkirannan hiljaisuudessa ja hymyili. Täällä näitä on!
Pikku-Finlandiassa käytetyt männyt eivät ole pohjoisesta vaan Loviisasta meren rannan tuntumasta, jossa puut kasvavat samantyyppisissä karuissa oloissa.
Torvinen valitsi rakennusta varten kaadettavat 95 puuta itse yksitellen metsästä kahden kollegansa kanssa. Avohakkuuta ei tehty.
Töölönlahden tienoilta on kaadettu paljon puita viime vuosina, ja arkkitehti halusi käyttää puupilareita myös tuodakseen puita takaisin alueelle.
Pikku-Finlandiassa on käytetty monenlaisia puurakennustuotteita. Seinä on verhoiltu kuusipaneelilla, ja sisätilojen lattia on tehty korkista.
Puu on Torviselle rakas materiaali visuaalisesti ja myös ympäristön kannalta varsinkin nyt, kun energian säästäminen on yhä ajankohtaisempaa.
– Puussa on monta hyvää puolta. Se sitoo hiiltä ja terveyden kannalta tiedämme, mitä materiaali on. Se myös luo hyvän tunnelman rakennukseen.
Puu tuntuu lämpimämmältä kuin saman lämpöinen betoni. Puurakennuksessa lämpötilan voi pitää hivenen alempana kuin betonirakennuksessa, ja silti sisäilma tuntuu yhtä lämpimältä.
– On hyvä, että puurakentamista edistetään Suomessa. Osa vielä vierastaa sitä, että kerrostaloja tai muuta suurta rakennettaisiin puusta.
Torvinen toivoo, että luonnonpuun käyttö lisääntyisi rakentamisessa.
Lue myös:
Kiinteistönvälittäjästä arkkitehdiksi
Torvinen vaihtoi alaa toimittuaan kiinteistönvälittäjänä yli kymmenen vuotta. Hän pyrki arkkitehtuuria opiskelemaan kolme kertaa, kunnes pääsi sisään. Pyrkiminen kasvatti sisua, ja mies opiskeli ripeästi viisi vuotta ja valmistui viime syksynä.
Suunnittelukilpailun voitosta hän sai ammattiinsa lentävän lähdön jo ennen valmistumistaan. Hän opettaa puuarkkitehtuuria Aalto-yliopistossa ja työskentelee Rudanko Kankkusen arkkitehtitoimistossa. Pikku-Finlandian suunnittelukilpailussa onnistuminen avasi kontakteja maailmalle, sillä monet ulkomaalaiset alan toimijat ovat käyneet tutustumassa rakennukseen. Lähitulevaisuudessa Torvisen tie vie Japaniin tutkimaan sikäläistä puurakentamista ja luennoimaan USA:han. Hän on matkustellut paljon Afrikassa, ja työn tekeminen myös siellä kiinnostaa.
Kemijärveltä Karkkilaan
Torvinen muutti Kemijärveltä Karkkilaan 6-vuotiaana siskonsa ja vanhempiensa Marja ja Harry Torvisen kanssa. Hän muistaa, kun muuttorekka kävi Särkikankaalla ja ukki hyvästeli perheen.
Lapsuutensa jälkeen hän on viettänyt paikkakunnalla aikaa joka vuosi. Suvulla on isovanhempien, jo edesmenneiden Eila ja Eero Kestin talo keskustassa ja mökki järven rannalla Javaruksessa. Isän lapsuuden kotitalo on Karvakon suunnalla.
– Minulla on Kemijärveltä vahvoja, kauniita muistoja. Kävin Eero-ukin kanssa paljon marjassa ja kesäloman alettua korvasienessä. Hän oli harrastajataiteilija, ja hän opetti minulle piirtämistä ja maalaamista. Se oli minulle tärkeää myös tulevaisuutta ajatellen.
Lue myös:
Artikkeli on julkaistu myös Koti-Lapin Metsä-teemassa, joka on luettavissa täällä
Paikallisuutiset
