Ajankohtaista
Jumiskon voimalan avoimien ovien päivä kiinnosti yleisöä ‒ tällainen on Suomen erikoisimpiin kuuluva vesivoimala
Jumiskon vesivoimalaitoksen toimintaa esiteltiin yleisölle 29. kesäkuuta Pohjolan Voiman 80-vuotisen historian kunniaksi. Toimitusjohtaja korosti puheessaan toimintavarman ja uusiutuvan vesivoiman merkitystä.
Kemijärvellä sijaitseva Jumiskon vesivoimalaitos herätti laajaa kiinnostusta Pohjolan Voiman järjestämänä avoimien ovien päivänä. Tutustumaan laitoksen toimintaan oli ilmoittautunut lähes 200 vierasta.
Jumiskon voimalaitos valmistui Kemijoen vesistön pohjoispäähän vuonna 1954. Valmistuessaan vesivoimala oli täysin uudenlainen Suomessa. Vesi johdettiin voimalaan 28 kilometrin matkan järvien, kanavien ja kallioon louhittujen tunnelien läpi.
Jumiskon voimalaitoksen konesto sijoitettiin 100 metrin syvyyteen kallion sisälle. Näin putouskorkeudeksi saatiin 96 metriä, mikä on suurin Suomen vesivoimaloissa.
Vesivoimalan energiantuotanto perustuu putouskorkeuteen ‒ mitä suurempi putouskorkeus, sitä suurempi energiantuotanto.
Laitoksen teho on 27,8 megawattia ja se tuottaa vuodessa noin 90 gigawattituntia.
Vesivoimala peruskunnostettiin vuonna 2021 ja laitoksen laitteistot modernisoitiin. Toimintaperiaate eikä virtaavan veden määrä muuttunut, mutta laitoksen teho kasvoi kaksi megawattia.
Turbiiini ja generaattori Sveitsistä
Maanalaisessa voimalaitosyksikössä sveitsiläisvalmisteisen Charmillesin vesiturbiinin juoksupyörän halkaisija on 2,2 metriä. Vesi virtaa turbiinin läpi, joka pyörittää samaan akseliin kiinnitettyä generaattoria.
Generaattorin roottori on halkaisijaltaan 4,6 metriä, se pyörii 300 kierrosta minuutissa ja painaa 90 tonnia. Tehoa generaattori tuottaa 10 500 voltin jännitteellä 32 megawattia.
Tuotettu sähkö johdetaan muuntamoon, joka muuntaa sähköjännitteen sähköverkkoon sopivaksi.
Jumiskon vesivoimalaitos
Kemijärven ja Posion Suolijärven välillä sijaitseva vesivoimalaitos.
Valmistumisvuosi 1954, peruskunnostukset 1982 ja 2021.
Louhittu kallion sisään.
Yksi Francis-turbiini.
Putouskorkeus 96 metriä.
Rakennusvirtaama 36 m3/s, keskivirtaama 14 m3/s
Teho ennen peruskunnostusta 25,8 MW, tehon lisäys peruskunnostuksessa 2,0 MW.
Laitos on yksi sähköjärjestelmän tasapainoa ylläpitävistä voimalaitoksista joustavasti säädettävällä sähköntuotannollaan.
Osa laitoksen tuotosta saadaan hyödyntämällä pumppaamalla varastoitua energiaa.
Vesistöjen säännöstelyllä vastataan sähköntuotannon vaihteluiden lisääntymiseen
Vesistön säännöstelyksi kutsutussa menettelyssä vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta säädellään esimerkiksi patojen avulla.
Säännöstelyn ansiosta voimalassa voidaan tuottaa sähköä, kun energiankulutus on suurinta.
Pohjolan Voiman Toimitusjohtaja Jani Pullin mukaan tuuli- ja aurinkovoiman kasvu merkitsee sähköntuotannon vaihteluiden lisääntymistä ja niitä tasapainottavan säätövoiman kasvua. Vesivoima toimii joustavan sähköntuotannon ansiosta tasapainottavana säätövoimana.
Energiakriisi korostanut luotettavan ja toimintavarman sähkön tuottamista
Pohjolan Voima perustettiin varmistamaan sähkönsaanti teollistuvassa ja toisesta maailmansodasta toipuvassa Suomessa, kun suuri osa sähköä tuottavista vesivoimaloista oli jäänyt rajan taakse.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sitä seurannut energiakriisi on korostanut uudelleen Pohjolan Voiman perustehtävää luotettavan ja toimintavarman sähkön ja lämmön tuottajana, Pulli sanoo.
