Paikallisuutiset
Kaksi riistanhoitoyhdistystä suunnittelee yhdistymistä Itä-Lapissa
Käytännön toiminta ei muuttuisi Pelkosenniemellä ja Savukoskella, mutta hallinto yhdistyisi.
Savukosken ja Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat yhdistymistä. Niiden jäsenistö päättää asiasta vuosikokouksissa, jotka ovat Pelkosenniemellä 6. helmikuuta ja Savukoskella 20. helmikuuta. Kummankin yhdistyksen hallitukset ovat yhteen liittymisen kannalla.
Yhdistyminen olisi toteutuessaan ensimmäinen Lapissa. Keski- ja Etelä-Suomessa on tehty useita fuusioita viime vuosina.
Taustalla on usein jäsenmäärän ja samalla rahoituksen väheneminen, joka hankaloittaa riistanhoitoyhdistysten tehtävien hoitamista.
Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen Riistakeskus edistivät yhdistymisiä hankkeella pari vuotta sitten.
Lue myös:
Karhunpyynti päättyi – Itä-Lapissa karhuja saatiin saaliiksi Sallassa ja Savukoskella
Muutos olisi hallinnollinen
Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat Tapani Kiemunki Pelkosenniemeltä ja Jari Pienimaa Savukoskelta toteavat, että muutos olisi lähinnä hallinnollinen eikä vaikuttaisi käytännön toimintaan.
– Ampumaratojen käyttö, hirven ja karhun ampumakokeet, metsästyskorttikoulutus ja -tutkintojen suorittaminen ja muut toiminnat säilyvät ennallaan kummallakin paikkakunnalla. Vain yhdistyksen nimi ja hallinto muuttuvat. Hirviluvat säilyvät edelleen kuntakohtaisina.
Molemmat kunnat kuuluvat hirvitalousalue kuuteen, johon kuuluvat lisäksi myös Salla ja Kemijärvi.
Jos uusi yhdistys syntyy, sen hallitus kootaan puoliksi kummastakin kunnasta. Hallitus valitsee keskuudestaan yhdistykselle toiminnanohjaajan.
Nimeksi on kaavailtu Kemin-Lapin riistanhoitoyhdistys. Nimiehdotus juontaa juurensa paikkakuntien historiaan.
Sääntöehdotuksen mukaan vuosikokous on tarkoitus pitää joka toinen vuosi Pelkosenniemellä ja joka toinen vuosi Savukoskella. Hallituksen kokouksiin voi osallistua etänä.
Yhdistymistä on suunniteltu noin vuoden ajan, ja neuvoja alustavan yhdistymissopimuksen tekemiseen on saatu Riistakeskukselta.
Pienimaa kertoo, että yhdistymisestä puhuttiin ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten, mutta silloin yleinen kokous ei nähnyt sille tarvetta.
Riistakeskuksen Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen toteaa, että yhdistymisillä pyritään hallinnon yksinkertaistamiseen ja siihen, että riistanhoitoyhdistyksen toimintaa pystytään pitämään yllä.
– Tarkoitus on, että yhdistyminen ei näy käytännön toiminnassa.
Muutoksen taustalla on pääasiassa kaksi syytä: jäsenistön ja toimijoiden väheneminen sekä raha, jota tarvitaan yhdistysten tehtävien hoitamiseen.
Valtio maksaa riistanhoitoyhdistyksille avustusta jäsenmäärän ja toiminnan mukaan, ja pienet yhdistykset jäävät tässä heikompaan osaan. Pelkosenniemen ja Savukosken yhteinen yhdistys saisi siis enemmän valtionapua toimintaansa kuin ne nyt saavat yhteensä.
Savukoskella on nyt 645 riistanhoitoyhdistyksen jäsentä ja Pelkosenniemellä 411, jolla määrällä se on Lapin toiseksi pienin riistanhoitoyhdistys. Määrä laskee joka vuosi lähinnä jäsenten ikääntymisen ja luonnollisen poistuman vuoksi.
Kiemungin mukaan hallinnon keveneminen olisi tervetullutta vähäväkisillä paikkakunnilla.
– Yhdessä pystymme näkyvämpään toimintaan, Pienimaa sanoo.
Paljon tehtäviä ja talkootyötä
Riistanhoitoyhdistysten toimintakenttä on laaja ja talkootyön määrä suuri. Suuri osa tehtävistä liittyy hirven- ja kanalintujen pyyntiin sekä riistanhoitoon.
Yhdistysten väki myös järjestää pienpetojen ja vieraseläinten, kuten supikoirien pyyntikoulutusta ja rohkaisee niiden pyyntiin.
Lisäksi yhdistysten tehtäviin kuuluu kolarieläinten jäljestäminen ja suurriistavirka-avun antaminen poliisille.
Pienimaa toteaa, että yhdistyksen rooli on muuttunut vuosien kuluessa paikallisen tiedon välittäjäksi Riistakeskukselle, joka nykyisin päättää esimerkiksi hirviluvista. Vuosia sitten riistanhoitoyhdistykset päättivät niistä itse.
– Mielestäni Riistakeskus kuuntelee meitä hyvin, Pienimaa sanoo.
Kiemunki toivoo, että nuoria saataisiin mukaan metsästäjiksi ja muuhun toimintaan, myös riistanhoitoyhdistysten hallintoon.
Hirvenpyynti kiinnostaa laajasti kaikenikäisiä, mutta väen saaminen muuhun toimintaan on haastavaa.
Toiminnanohjaajat kertovat, että kiinnostusta yhteen lyöttäytymiseen on tiedusteltu myös Kemijärveltä ja Sallasta, mutta niiden riistanhoitoyhdistykset ovat huomattavasti suurempia eikä niissä ole ollut asiaan kiinnostusta.