Kolumnit
Kuiskaaja: Kuolajärvi, Salla vai Tunturikunta? ‒ nimeksi oli useita vaihtoehtoja 90 vuotta sitten
Kuiskaaja Erkki Hautala kertoo pakinassaan Sallan kunnan nimenmuutoksesta. Asiasta käytiin kunnanvaltuustossa kipakka keskustelu.
Mitä tuumisit, jos Sallan kunta olisi nimeltään Tunturikunta? Rapiat 90 vuotta sitten tuumailtiin, että siinä olisi sopiva nimi kymmenien tuntureiden kunnalle. Mahtavia tuntureita, muun muassa Rohmoiva ja Sallatunturi, kohosi aivan kirkonkylän tuntumassa. Karttaa katsoen Tunturikunta-nimelle olisi riittänyt hyviä perusteita yllin kyllin.
Kuolajärveläisten puheissa Tunturikunta nousi esille1930-luvun alkupuolella. Siitä löytyy todisteena seppä Juho Erkki Kesälahden toteamus, että hän on syntynyt ja viettää 70-vuotismerkkipäiväänsä Tunturikunnassa. Kunnanvaltuustojen kokouksista pakinoinut nimimerkki ”Nurkkasihteeri” käytti jatkuvasti Tunturikunta-nimeä. Ja nimimerkki ”Tuntsan Tahvo” kirjoitti ”tunturikuntalaisten päättäjien” Helsingin-reissusta laajan matkakertomuksen.
Kuolajärven kunnassa oli jo aiemmin käytetty Salla-nimeä. Se näkyi muun muassa urheilupuolella, sillä urheiluseuran nimeksi valittiin Sallan Karhut. Yhä useampi toivoi, että kunnan nimeksi vaihdettaisiin Salla.
1930-luvun puolivälin lähestyessä aika alkoi olla kypsä kunnan nimen vaihtamiseen. Virallisen aloitteen teki kirkkovaltuusto loppuvuodesta 1934. Perusteluissa mainittiin, että Kuolajärven kirkonkylä tunnetaan pohjoisessa Suomessa Sallana ja lennätin- ja postiosoitekin on Salla. Kaiken lisäksi Kuolajärven ja Karjalankannaksella sijaitsevan Kuolemajärven kunnan asiat sekoittuivat lähes samankaltaisten nimien takia.
Kirkkovaltuuston hyväksymä esitys kunnan nimen muuttamisesta Sallaksi eteni rivakasti kunnanvaltuuston käsittelyyn. 4.tammikuuta 1935 suojeluskuntatalolla pidetyssä valtuuston kokouksessa nimiasiasta virisi kipakanlainen keskustelu.
Aukusti Helpin mielestä ”Salla ei ole sen suomalaisempi nimi kuin Kuolajärvikään”, ja jos kunnan nimi aiotaan ”suomalaistuttaa” niin silloin kunta on ristittävä Tunturikunnaksi. Juho Karkkola kannatti Helpin puheenvuoroa. Saara Sillanpäältä Helpin puhe sai puolestaan kritiikkiä.
”Puheenvuorojen kärjistyttyä sovittelijan rooliin nousi vanha katekeetta Heikki Ervasti.
Puheenvuorojen kärjistyttyä sovittelijan rooliin nousi vanha katekeetta Heikki Ervasti. Hän huomautti, että mitähän mahtaisi sanoa myös lukuisista tuntureistaan tunnettu Muonion kunta, jos Kuolajärvestä tehtäisiin Tunturikunta. Ervastin huomautus riitti tasoittamaan keskusteluun, jonka päätteeksi yksimielisesti esitettiin valtioneuvostolle nimenmuutosta Kuolajärvestä Sallaksi.
Valtioneuvosto hyväksyi kunnan nimen muuttamisen loppuvuodesta 1935. Samalla muutettiin seurakunnan ja nimismiespiirin nimet. Sallan kunnan, seurakunnan ja nimismiespiirien nimet otettiin käyttöön vuoden 1936 alussa. Nimenmuutoksen takia kunta tilasi 23 Sallan kunta-nimellä varustettuja leimasimia.
Kunnan nimen vaihtamista ei juhlittu, mutta alkuvuodesta esimerkiksi Kuolajärven suojeluskunta, Lotta Svärdin Kuolajärven paikallisosasto ja Kuolajärven aluelääkäri vaihtoivat Kuolajärven Salla-nimeen. Saman tempun tekivät myös Pohjolan-Osake-Pankki ja Kansallis- Osake-Pankki sikäläisten konttoreidensa nimien osalta.
Salla-nimi sai todennäköisesti hyvän vastaanoton, sillä tuon ajan mediasta ei löydy nimenvaihtoon liittyviä kriittisiä uutisia tai lukijoiden mielipidekirjoituksia. Eikä kai myöhemminkään, sillä 1960-luvun alussa kansanedustaja Erkki Koivisto totesi eräässä puheessaan, että ”Salla Sallana säilytettäköön”. Koiviston sanoilla on paljon painoarvoa, sillä hän oli syksyllä 1934 nuorena kirkkoherrana viemässä kirkkovaltuuston valtuuttamana nimenvaihtoasiaa eteenpäin.
Tekstissä on käytetty lähteinä seuraavia sanomalehtiä: Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Pohjolan Suunta ja Rovaniemi.
Kuiskaaja on Erkki Hautalan pakinapalsta, jolla käsitellään Lapin historian kiinnostavia yksityiskohtia.
