Paikallisuutiset

Lapista on löytynyt kaksi lintuinfluenssatapausta ‒ toinen löytyi Kemijärveltä

Yksittäiset löydöt eivät lisää tautiriskiä eivätkä anna syytä huoleen.

Kemijärven Pitkävaarasta löytynyt pikkukajava. Kuva: Pirkka Aalto

Lapista on varmistettu kaksi lintuinfluenssatapausta, toinen Kemijärveltä ja toinen Inarista. Molemmat metsästä kuolleina löydetyt linnut ovat pikkukajavia.

Lapin aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Pirkko Pirisen mukaan löydöt ovat yksittäisiä eivätkä ne vaikuta mitenkään kemijärveläisten ja muidenkaan lappilaisten arkeen.

– Huolissaan ei tarvitse olla eikä käyttäytymistään tarvitse muuttaa, Pirinen toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pikkukajavat ovat valtamerilintuja, ja kyseiset yksilöt olivat harhautuneet tavanomaisilta asuinpaikoiltaan sisämaahan.

– Mistään tautiryppäästä ei ole kyse, vaan nämä löydöt ovat Lapin ainoita tapauksia. Ruokavirastolla ei ole tutkittavana muita tapauksia Lapista.

Kemijärveltä heinäkuun lopussa löytyneen linnun toimitti Ruokavirastolle kemijärveläinen lintuharrastaja, biologian opettaja Pirkka Aalto, jolle hänen kaverinsa oli ilmoittanut kuolleesta linnusta.

– Kaverini Jarmo Karppinen soitti mustikkametsästä Pitkävaarasta, että täällä on kuollut lokki. Katsoin kuvasta, että linnulla oli musta kohta niskassa niin kuin pikkukajavalla. Pyysin tarkat tiedot paikasta ja menin katsomaan lintua. Arvio osoittautui oikeaksi, se oli pikkukajava, Aalto kertoo. Hän arvasi jo tuolloin, että lintu on infektoitunut ja kuollut lintuinfluenssaan. Norjassa tauti on tappanut paljon pikkukajavia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Aallolla sattui olemaan käynti Oulussa, ja hän vei linnun mennessään sinne Ruokavirastoon. Oulun yksiköstä se oli lähetetty Helsinkiin, jossa taudinmääritys tehtiin.

Aalto pitää valtamerilinnun löytymistä kemijärveläisten mustikkamättäiden välistä miltei käsittämättömänä asiana.

– Minulla oli kerran hoidettavana yksilö, joka oli löydetty Sallasta, mutta yleensä niitä ei tavata Lapissa edes joka vuosi. Laji elää Jäämerellä, ja sen muuttoreittikin kulkee aivan muualla kuin Itä-Lapin yllä, Aalto kertoo.

Hän pohtii, onko tauti voinut vaikuttaa lintuun jotenkin niin, että se on lähtenyt liikkeelle ja vielä väärään suuntaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tautiriski ei tämän löydön takia ole kasvanut Kemijärvellä, mutta lintutieteelliseltä kannalta tämä on mielenkiintoinen tapaus.

– Pikkukajava on niin vahvasti valtamerilintu, että riski siihen, että se infektoisi paikallisia lintuja täällä, on olematon. Jos jokin esimerkiksi myrsky nakkaisi pikkukajavia tänne, ne lähtisivät heti takaisin kotiseudulleen.

Etelä-Suomessa lintuinfluenssaa on löytynyt naurulokeista. Aalto kertoo, että Itä-Lapin lähes kaikki naurulokit ovat jo lähteneet muuttomatkalle etelään.

– Pidän riskiä lintuinfluenssan leviämisestä Itä-Lapissa enää tänä kesänä hyvin pienenä.

Tilannetta seurataan ‒ metsälle voi mennä

Ruokavirasto suosittelee, että vesilintuja ei metsästettäisi alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa. Suositus on annettu sekä ihmisten että koirien terveyden suojaamiseksi.

Yksittäiset löydöt eivät kuitenkaan vaikuta metsästyskauden aloittamiseen Lapissa.

– Metsälle voi mennä niin kuin ennenkin. Olisi eri asia, jos tapauksia löytyisi enemmän. Tilannetta kannattaa seurata ja noudattaa THL:n ja Ruokaviraston ohjeita, Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen sanoo. Vesilintujen metsästysaika alkaa 20. elokuuta ja metsäkanalintujen 10. syyskuuta.

Ruokavirasto suosittelee, ettei metsästyskoirille tulisi antaa kypsentämättömiä saalislintujen lihoja tai osia. Koirien ei myöskään pitäisi päästä syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita lintuja. Jos näin käy ja koiran vointi heikkenee, on syytä hakeutua eläinlääkärille.

Vesilintujen tauti

Influenssa A-virukset ovat monimuotoinen, erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä. Ruokaviraston mukaan tauti tarttuu herkästi linnusta toiseen, mutta ihmiseen se tarttuu heikosti.

– Jos löytää kuolleen ison petolinnun tai suuren määrän kuolleita vesilintuja, lintu kannattaa lähettää Ruokavirastolle, läänineläinlääkäri Pirkko Pirinen neuvoo.

Tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin, tai linnun voi pakata ja lähettää Ruokaviraston verkkosivuilla olevia ohjeiden mukaan. Löytyneitä kuolleita pikkulintuja ei tarvitse toimittaa eteenpäin, sillä lintuinfluenssa on tyypillisesti meri- ja vesilintujen tauti.

– Metsästä löytyneen kuolleen linnun voi jättää niille sijoilleen, luonto kyllä hoitaa sen. Pihapiiriin kuolleet linnut voi haudata maahan tai ne voi siirtää niihin paljain käsin koskematta sekajätteeseen. Kuolleisiin lintuihin ei yleensäkään koskaan muulloinkaan kannata koskea paljain käsin, vaan käden voi suojata vaikka hedelmäpussilla, Pirinen kertoo.

Lintuinfluenssatartuntoja on todettu Suomessa yli 20 turkistarhalla, ja yli 80 000 turkiseläintä on määrätty lopetettaviksi.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä