Paikallisuutiset

Markku Ollikainen – Pelkosenniemen ilmastoguru

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja viettää säännöllisesti aikaansa synnyinseudullaan.

Kemijoki virtaa Koilliskairassa kirkonkylällä ja vastaan kävelee kokenut tieteentekijä. Pelkosenniemellä vuonna 1952 syntynyt Markku Ollikainen on viettänyt aikaa Lapissa kahdeksalla vuosikymmenellä ja nähnyt muutoksen luonnossakin – sulan maan aika pitenee. Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professorina 20 vuotta toimineen Ollikaisen mukaan Lapin "alkuperäisen" luonnon arvostus kasvaa koko ajan, kun Etelä-Suomen ilmasto muuttuu.

Kokemusta ilmastosta hän on myös kartuttanut Suomen ilmastopaneelissa, jonka tehtävänä on tarjota tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi. Aluksi eri tieteenalojen edustajista koottu asiantuntijaelin toimi ympäristöministeriön asettamana vuodet 2012-2015, mutta ilmastolain säätämisen jälkeen paneelin on nimittänyt valtioneuvosto. Ollikainen on viitoittanut Ilmastopaneelin tietä puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien.

– Iso osa työstäni on esitysten pitämistä eri toimijoille. Hyvin paljon se on nimenomaan sivistystyötä, myöskin silmienavaamistyötä esimerkiksi tulevasta teollisuuden kehityksestä. Siitä, minne se on menossa ja mitä on tulossa. Sellaisen informaation levittäminen avaa usein ihmisten silmiä, hän kertoo.

Ollikaisen mielestä ilmastokysymyksissä tieteen ja politiikan välinen vuoropuhelu on kehittynyt hyvään suuntaan viime vuosien aikana – Suomen poliitikot pyrkivät perustamaan päätöksentekonsa tieteeseen. Ilmastokysymykset koskettavat suurta osaa yhteiskunnasta, minkä vuoksi Ilmastopaneelin työpöydällä on niin kasvatukseen, koulutukseen, talouteen kuin hiilinielujen kehittämiseenkin liittyviä asioita.

Ilmasto ja päästöt muutoksessa

Ilmastonmuutokseen suhtaudutaan myös kriittisesti, jolloin valtiotieteiden tohtorin mukaan täytyy vedota realistisiin mittaustuloksiin. Ollikainen täsmentää, että Suomi on mukana kansainvälisissäkin sitoumuksissa, kuten Pariisin ilmastosopimuksessa, joiden tavoitteena on muassa pitää maapallon keskilämpötilan nousu mahdollisimman matalana ja erittäin mielellään 1,5 asteessa. Suomessa Markku Ollikaisen mukaan keskusteluilmapiiri ilmastonmuutoksesta muuttui ratkaisevasti edellisen hallituksen aikana. Lisäksi hän mainitsee kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuonna 2018 julkaiseman raportin olleen tärkeässä roolissa.

– Silloin meidän poliittiset puolueemme tarkensivat näkemystään merkittävästi. Sama koski teollisuutta, Ollikainen sanoo.

Emeritusprofessorin mukaan Suomi kuuluu päästöjen vähentämisen osalta ehdottomasti eturivin maihin ilmastotoimissa. Hän kertoo toiveikkaasti, että uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja etsitään koko ajan ja niitä tarjotaan myös muulle maailmalle. Ollikainen on tyytyväinen Suomen ilmastolakiin, sillä sen päästövähennystavoitteet ovat suoraan Ilmastopaneelin suosittelemia. Hänen mukaansa Euroopan unionin päästökaupalla on kuitenkin myös painava rooli esimerkiksi teollisuuden kohdalla.

Itä-Lapissa suuren osan kotitalouksien päästöistä aiheuttaa asuminen ja liikkuminen. Päästöjen vähentämiseen pelkosenniemeläislähtöinen luontosielu listaa toimiksi talojen energiatehokkuuden lisäämisen ja sähköautoihin siirtymisen. Hänen mukaansa moottorikelkat tulevat tulevaisuudessa liikkumaan mahdollisesti synteettisellä kierrätyspolttoaineella.

Lukiotaipaleensa Markku Ollikainen kulki Kemijärvellä. Hänen isänsä oli niitä, jotka taistelivat Kemijärven sellutehtaan perustamisen puolesta. Nyt Ollikainen seuraa mielenkiinnolla, mitä kaupungille tapahtuu. Hänen mukaansa ilmastonmuutos tulee tarjoamaan uusia mahdollisia muun muassa matkailualalla, kun lumi katoaa etelästä. Virkistysalueiden tärkeyttä hän myös painottaa, vaikka metsänhoitoakin pitää harjoittaa.

– Järkevä metsänhoito on yksi olennainen osa tämän alueen taloutta. Ei ilmastotoimet sitä asiaa tästä muuta, hän kertoo.

"Se oli meille se näytön paikka."

Uransa aikana Ilmastopaneelin puheenjohtaja on käynyt useita luottamuksellisia keskusteluja poliitikoiden kanssa, eikä hankaliltakaan sananvaihdoilta ole vältytty. Yhdeksi työläimmistä ja haastavimmista keskusteluista hän kuitenkin listaa laajemman tilaisuuden:

– Yksi tärkeimpiä keskusteluja oli aikanaan, kun pääministeri Juha Sipilä pyysi Ilmastopaneelia fasilitoimaan keskustelun kaikkien puolueiden kesken Suomen ilmastotavoitteista. Se oli meille se näytön paikka, koska kaikki puoluejohtajat kuuntelivat meitä.

– Silloin oltiin hyvin jännittyneitä, kuinka se hoidetaan, hän jatkaa.

Laajamittaisemman projektin jälkeen Ollikainen oli tyytyväinen, sillä lopulta viisi puoluetta antoivat julkilausuman, joka johti Antti Rinteen hallituksen asettamaan ilmastotavoitteeseen Suomen hiilineutraaliudesta.

Osin lappilainen identiteetti on myös ollut hyödyksi neuvottelutilanteissa. Ollikaisen mukaan hän on saanut mukaansa Lapista "jonkinlaista suoruutta."

– Voi vähän humoristisesti puhua keskellä kovaa riitaa. Ei pelkää sanoa sitä, mitä ajattelee, hän hymähtää.

Viettäessään aikaa pohjoisessa Ollikainen tekee omien sanojensa mukaan juuri sitä mitä lappilaiset tekevät eli "elää metsästä ja vedestä." Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi

Lappi läsnä

Lapsuus Pelkosenniemellä opetti häntä ottamaan vastuuta kotitöistä ja omista asioista. Tiedon arvostus tuli myös kodin perintönä, minkä vuoksi luonteenpiirre olikin jo varhain sopiva tulevalle tieteentekijälle.

Synnyinseudullaan Markku Ollikainen liikkuu noin kolme kertaa vuodessa, milloin aika kuluu esimerkiksi kalastuksen, maalintujen metsästyksen ja metsänhoidon parissa. Viimeisimpänä töitä on riittänyt metsäkämpällä, jossa hevosmuurahaiset olivat syöneet tukipuun kauttaaltaan.

Pohjoiseen tullessaan Ollikainen haluaa aina ensimmäiseksi nähdä kaiken keskuksen eli joen. Helsingin päädyssä päivät vierähtävät pääosin tutkijan töiden parissa, mutta sielläkin hän pyöräilee mieluusti joenvartta tai merenrantaa pitkin.

Kokenutta asiantuntijaa ajaa yhä eteenpäin halu ymmärtää alaansa entistä syvemmin ja tarkemmin.