Kulttuuri
Matti Eskon uutuuskappale Karhunkaataja kertoo legendaarisen savukoskelaisen Ikä-Alpin tarinan
Kemijärveläislähtöiset muusikot sanoittivat Savukosken Martilla asuneen maineikkaan metsästäjän tarinan kantrikappaleeksi.
Suomalaisen iskelmätaivaan sinivalkoiselta ääneltä, Matti Eskolta, on ilmestynyt syyskuun lopulla Puumala–Sipoo-nimeä (Emsalö Music Oy) kantava tuore pitkäsoitto. Matalaäänisen Eskon uutuudella on mukana roimasti itälappilaista maustetta.
Albumin toisena raitana on kemijärveläislähtöisten musiikkiammattilaisten kirjoittama kappale Karhunkaataja.
Karhunkaataja-kappaleen ovat kirjoittaneet iskelmäartisti Jarkko Honkanen ja hänen muusikkoserkkunsa Jani Miinala, joiden molempien juuret ovat Itä-Lapissa. Sävellyksestä vastaa laulaja- ja lauluntekijä Esa Eloranta.
– Kuulin alkuvuodesta 2021 Savukoskella lapsena asuneelta serkultani vaikuttavan tarinan Karhu-Alpista ja hänen uroteoistaan.
Albert Ikäheimo (29. huhtikuuta 1904, Salla–19. maaliskuu 1989, Savukoski) oli suomalainen Savukosken Martinkylässä asunut pienviljelijä ja karhunkaataja. Hänet tunnettiin myös nimillä Karhu-Alpi tai Ikä-Alpi.
Pääosin metsästämällä seitsenlapsisen perheensä elättänyt Ikäheimo kaatoi eri lähteistä riippuen elämänsä aikana noin 50 karhua, lähes 30 ahmaa, muutaman suden ja suunnilleen tuhat kettua. Lisäksi hän metsästi hirviä, näätiä, saukkoja ja metsäkanalintuja ja oli mitä ilmeisemmin myös etevä kalastaja.
Alpi Ikäheimo
s. 29. huhtikuuta 1904 Salla (Kuolajärvi)
k. 19. maaliskuuta 1989, Savukoski
Oikea nimi Albert Ikäheimo, mutta tunnettiin myös nimillä Karhu-Alpi tai Ikä-Alpi.
Savukosken Martinkylässä asunut pienviljelijä ja karhunkaataja. Syntyjään Kurtin kylästä menetetystä Sallasta.
Viimeisiä ”ammattimetsästäjiä”.
Kirjailija Arto Paasilinna kirjoitti vuonna 1964 Alpista esikoisteoksensa Karhunkaataja Ikä-Alpi. Paasilinna tutustui Ikäheimoon työskennellessään toimittajana ja metsurina Koilliskairan maisemissa. Esikoisteosta on vähän liikkeellä, joten antikvariaatit lyövät sille korkean hinnan.
Tulin siihen tulokseen, että hän sai jonkinlaisen sisäisen rauhan luonnosta ja ammatistaan metsästäjänä.
Vaati uskottavan tulkitsijan
Honkanen kertoo tutustuneensa niukan aineiston turvin Alpi Ikäheimon tarinankertojapersoonaan ja itse karhunkaatajalegendaan.
– Hauduttelin tarinaa mielessäni ennen kirjoittamisen aloittamista. Tulin siihen tulokseen, että hän sai jonkinlaisen sisäisen rauhan luonnosta ja ammatistaan metsästäjänä. Hän oli ylpeä saavutuksistaan, mutta viisaasti nöyrä luonnon edessä. Alpi ymmärsi, kuinka tärkeää on kunnioittaa luontoa ja miten sen kanssa ollaan yhtä, Honkanen kertoo.
Honkanen kertoo, että kappaletta lähdettiin tekemään heti alusta saakka tulkittavaksi tarinaksi. Kappaleen valmistuessaan oli selvää, että se vaatii esittäjäkseen vahvaa ja uskottavaa tulkitsijaa. Matti Esko oli siihen ainoa ja oikea vaihtoehto. Viimeisten viilausten jälkeen teksti lähetettiin Esa Elorannalle.
– Esa tykästyi kirjoittamaamme tekstiin ja hän ryhtyikin hetimiten sävellystyöhön ja sai aikaan jälleen kerran tarinaa kunnioittavan ja tulkinnalle tilaa antavan sävellyksen. Maalaavan sävellyksen myötä tarinalla on nyt myös kuvaava mielenmaisema, Honkanen kertoo.
Kuuntele Karhunkaataja-kappale alta:
Ikä-Alpi muistelee Ylen arkistossa
Alpi Ikäheimosta on julkaistu dokumentti vuonna 1971.
Yleisradion filmillä nähdään näyte Ikä-Alpin tarinankerronnasta, kun hän kertoilee nuotiolla pannukahvia keitellessään muun muassa siitä, kuinka metso lähes tyrmäsi metsämiehen.
Dokumentti löytyy katsottavaksi Ylen Elävästä arkistosta.
