Paikallisuutiset

"Näistä ovat jätkät ruokailleet" – Isäntä Matin museon kokoelma karttui Arabian savotta-astioilla

Museo järven rannalla Lapajärvellä esittelee 1950-luvun sallalaisen maatilan elämää. Nyt museo sai kokoelmiinsa Arabian harvinaisuuksia 1930- tai 1940-luvulta.

Isäntä Matin museo Lapajärvellä sai heinäkuun alussa merkittävän lahjoituksen, kun uittoperinteen asiantuntija Lauri Snellman luovutti museoisäntä Seppo Leinosen kokoelmiin Kemi Oy:n työmailla käytettyjä astioita.

– Näistä ovat jätkät ruokailleet, Snellman kääntelee astioita käsissään.

Lautaset ja kahvikuppipari ovat Arabian valmistamia. Seppo Leinonen arvioi niiden valmistusajankohdaksi 1930- tai 1940-luvun.

Astiat ovat palanen Pohjois-Suomen historiaa. Kemi-yhtiö toi elannon niin moneen perheeseen, että sitä sanottiin Lapin leivän isäksi. Työmaat myös vetivät runsaasti väkeä etelästä pohjoiseen. Lapajärvelle yhtiö perusti savotan 1900-luvun alussa.

– Kuulin isältäni tarinan, että jos Lapissa meni erämaataloon ja kysyi Suomen presidentin nimeä, siitä ei välttämättä oltu varmoja, mutta Kemi-yhtiön metsäpäällikön nimi tiedettiin, Snellman sanoo.

Hän vetää parhaillaan Itä-Lapin kuntayhtymän uittoperinnehanketta, jossa haastatellaan uitoissa mukana olleita ihmisiä.

Snellman on työlle oivallinen tekijä, sillä uitto on ollut olennainen osa perheen elämää useiden sukupolvien ajan. Laurin ukki Aarne Snellman toimi Kemi Oy:n metsänhoitajana ja isä Erkki uittopäällikkönä muun muassa Kemijärvellä.

Laaja kokoelma Arabiaa

Ajatus astialahjoituksesta syntyi juhannusaattona, kun Snellman vietti iltaa museolla ja näki siellä Heimo Sovan maalaaman uittoaiheisen taulun sekä Leinosen mittavat Arabia-astioiden kokoelmat.

Seppo Leinosella on satoja erilaisia Arabian kahvikuppeja ja muita astioita eri vuosikymmeniltä. Parhaillaan on esillä 1930- ja 1940-lukujen astioita.

– Tuli puheeksi, että Kemi-yhtiön metsäosaston astioita ei kokoelmissa vielä ole.

Snellman sai kahvikuppeja ja aluslautasia sekä matalia ja syviä lautasia sisältävän astiaston aikoinaan äidiltään. Sen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa.

– Äitini on ehkä saanut sen yhtiöltä, tai hän on saattanut ostaa sen yhtiön mentyä konkurssiin.

Pitkän yliopistouran teollisen muotoilun lehtorina Lapin yliopistossa tehnyt Snellman jäi joitakin vuosia sitten eläkkeelle, mutta hän palasi työelämään 2024 vuoden alkuun asti, jolloin uittohanke päättyy.

Astioissa lukee A/B Kemi O/Y Metsäosasto. Ne on tehty ennen vuotta 1953, jolloin yhtiön nimi muuttui Ab Kemi Oy:stä Kemi Oy:ksi. Kuva Terttu Pohtila / Koti-Lappi.

Museo vie 1950-luvulle

Isäntä Matin museo esittelee harkituin kokoelmin elämää Lapissa 1950-luvulla. Esillä on monenlaisia maataloudessa ja kalastuksessa tarvittua esineistöä. Talon vuonna 1948 vaimonsa Edlan kanssa rakentanut Isäntä Matti eli Matti Niemelä oli Seppo Leinosen ukki.

Leinonen osti tilan itselleen vuonna 1998, ja jälleenrakennusmuseo valmistui entiseen navettarakennukseen vuonna 2003.

Museo on suosittu käyntipaikka, sillä siellä yhdistyvät aito vanhan ajan maatilaympäristö ja museoisännän tiedot ja tarinat, joita läheskään kaikkia ei ehdi yhden ja kahdenkaan vierailun aikana kuulla.

Leinonen teki työuransa keittiömestarina esimerkiksi Suomulla ja ammattioppilaitoksilla ravintola-alan opettajana, joten tarjolla on pitkin vuotta perinteisiä lappilaisia ruokia, välillä nykyaikaisella otteella höystettyinä.

Lampaat tuovat eloa museon pihapiiriin. Kuva Terttu Pohtila / Koti-Lappi.

Lampaita ja perinneruokaa

Maisema Lapajärven rannalla on viehättävä, ja piha-aidassa voi ihastella lampaita, jotka laiduntavat tilan mailla ympäristönhoitotöissä.

– Monille lapsille lampaat ovat paras ohjelmanumero, Leinonen kertoo.

Museo on avoinna heinäkuussa ja syyskuussa torstaista sunnuntaihin. Kesän mittaan museoesittelyyn voi useina päivinä yhdistää perinneruokailun, johon kuuluu keitto ja torttu- eli kampanisukahvit.

Salla-päivänä 19. heinäkuuta museolla on perinteiseen tapaan poron kuivalihavelli. Torstaina 21.7. on tarjolla naurisvelliä eli riisivelliä, johon on lisätty naurista. 24.7. on vuorossa lapinäijänkeitto ja 28.7. on alkuaan ranskalainen kalakeitto bouillabaisse, jossa on muikkua, haukea ja madetta.

Keittopäivät päättyvät 31.7. perinteiseen lihakeittoon. Sunnuntaina 24. ja 31.7. ohjelmassa on lisäksi Kuolajärven lapinpuvun esittely.