Paikallisuutiset
Pelkosenniemellä selvitettiin kuntapäättämisen tulehtunutta tilannetta
Kysymyksiä ovat herättäneet varsinkin hybridikokousten pitäminen ja kunnan 2,4 miljoonan takaus vuokrataloyhtiölleen.
Tulehtunut tilanne kunnan päätöksenteossa sai Pelkosenniemen kunnan järjestämään tiedotustilaisuuden asioiden selventämiseksi keskiviikkona.
Paikalle valtuustosaliin tuli parikymmentä ihmistä, ja etänä osallistujia oli noin 30. Koti-Lappi osallistui tilaisuuteen etänä.
Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa kunnanvaltuuston kokoonpanoa ja sen toimintakykyä sekä valtuuston ja rakennuslautakunnan päätöksistä tehtyjä monia valituksia.
Edellinen lainvoiman saanut kokous toukokuussa
Kokouksen aluksi kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen totesi, että viimeisin lainvoiman saanut valtuuston kokous pidettiin toukokuussa. Sen jälkeen on pidetty neljä kokousta, joista ensimmäistä ei saatu päätösvaltaiseksi liian pienen osallistujamäärän takia, seuraavaa ei ollut kutsuttu koolle sääntöjen mukaan ja kahden muun päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Tilanne kärjistyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, kun useat luottamushenkilöt jättivät eropyyntönsä. Pyyntöihin oli monia syitä, kuten ikä ja terveydelliset syyt, mutta perusteluissa puhuttiin myös luottamuspulasta. Lisäksi yksi valtuuston jäsen menehtyi.
Vauhkonen totesi, että valtuusto on toimintakykyinen, koska siinä on nyt 12 jäsentä ja kolme varajäsentä. Oikeusministeriö puuttuisi asiaan vasta, jos valtuutettujen määrä vähenee alle yhdeksän.
Kunnanjohtajan mukaan kunnanhallituksessa on herännyt epäily valtuuston kokousten boikotoinnista ilman tosiasiallista syytä. Hän muistutti, että valtuutetut toimivat virkavastuulla, ja kokousta tahallisesti boikotoiva saattaa syyllistyä virkavelvollisuuksien vastaiseen menettelyyn. Poissaoloista täytyy myös ilmoittaa etukäteen.
– Kaikki valtuutetut eivät ole tietoisia, miten vakavasta asiasta on kyse, Vauhkonen arvioi.
Asia on kiistanalainen, ja jätämme sen hallinto-oikeudelle ratkaistavaksi.
Erimielisyyttä hybridikokouksista ja valitus takauksesta
Päätöksenteossa ristiriitoja ovat aiheuttaneet varsinkin hybridikokousten järjestäminen ja kunnan myöntämä 2,4 miljoonan euron takaus omistamalleen Pelkosenniemen Vuokratalot Oy:lle. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen ARA:n lainalla on tarkoitus rakentaa Pyhätunturille rivitalo ja samaan yhteyteen päiväkotiyksikkö.
Hybridikokouksessa osa jäsenistä on paikalla ja osa läsnä etäyhteyden päässä esimerkiksi tietokoneen välityksellä. Asiassa on herättänyt kysymyksiä muun muassa luottamuksellisuuden säilyminen etäyhteydellä kokoustettaessa.
Kunnanjohtajan mukaan hybridikokouksissa on kyse kuntalain ja hallintosäännön mahdollistamasta vakiintuneesta käytännöstä. Asiasta on ohjeistus kahden vuoden takaa.
– Asia on kiistanalainen, ja jätämme sen hallinto-oikeudelle ratkaistavaksi, Vauhkonen sanoi.
Keskustan kunnanvaltuutettu Markku Kallio totesi tilaisuuden keskusteluosuudessa näkökantansa, että kunnan hallintosääntö kieltää hybridikokoukset.
Rivitalon rakentamisesta kunnanjohtaja selvitti, että sitä on valmisteltu pitkään ja se kuuluu kuntastrategiaan.
Kyse on siitä, vaarantaako 2,4 miljoonan euron takaus kunnan kykyä huolehtia lakisääteisistä tehtävistään ja riittävätkö vastavakuudet. Lisäksi valituksessa esitetään, että kunnanjohtajalle on annettu valtuudet riskisijoituksiin miljoonien eurojen edestä.
Hallinto-oikeus on antanut rivitaloasiaa koskevan toimeenpanokiellon. Kielto koskee 18. elokuuta pidetyn kokouksen kolmea pykälää, joissa kunta antaa lausunnon vuokrataloyhtiön lainahakemukseen ja joissa käsitellään kunnan Danske Bankin, OP Pohjolan ja Kuntarahoituksen kanssa tekemien johdannaisten yleissopimusten päivittämistä.
Ettei hän vastusta rivitalon rakentamista vaan takauksen antamista.
Päätöksestä hallinto-oikeuteen valittanut Timo Tossavainen kertoo Koti-Lapille sähköpostitse, että velkamäärän kasvu oli tärkeä syy valituksen tekoon. Lisäksi päätöstä ei hänen mukaansa toteutettu hyvää hallintoa ja taloudenpitoa noudattaen.
– Lainaa on jo ennestään 7 600 euroa asukasta kohden ja rivitalo toisi sitä lisää 2 600 euroa asukasta kohden. Lainamäärän kasvu on kunnan kokonaistalous huomioiden niin merkittävä, että päätöstä olisi pitänyt valmistella huolellisemmin.
Tossavainen mainitsee, ettei hän vastusta rivitalon rakentamista vaan takauksen antamista. Johdannaissopimuksista hän toteaa, että pienessä kunnassa kunnanjohtajan resurssit eivät välttämättä riitä huolehtimaan monimutkaisista rahoitusinstrumenteista.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Kankaanranta (Pyhä-Pelkosenniemi -yhteislista) arvioi tiedotustilaisuudessa ainoaksi riskiksi, ettei uusiin tiloihin saada asukkaita, mitä hän piti epätodennäköisenä.
Valitus Salen rakentamisesta
Muut rakennuslautakunnan päätöksiä koskevat valitukset koskevat muun muassa Salen rakentamista Pyhätunturille. Rakennettavan tontin naapuri on jättänyt luvasta oikaisuvaatimuksen.
Kunnanhallitus on todennut vastauksissaan valituksiin ja oikaisuvaatimuksiin, että sen mukaan ne ovat perusteettomia ja kuuluisi siksi hylätä.
Rikostutkinta esillä hallituksessa
Tilaisuuden lyhyessä keskusteluosuudessa nousi esille myös se, että yhden kunnanvaltuutetun toimista on meneillään rikostutkinta rikoksesta, eikä asiaa ole käsitelty valtuustossa. Taustalla on poliisin epäilemä törkeä kavallus, jossa kahden osakaskunnan rahoja olisi kavallettu Pelkosenniemellä.
Vauhkonen vastasi, että asiaa käsitellään ensin kunnanhallituksessa 9. marraskuuta eli tilaisuutta seuraavana päivänä. Kunnanhallitus merkitsi torstaina tiedoksi valtuutettu Kallion valtuustoaloitteen ja päätti, ettei hallituksella ole edellytyksiä pidättää kyseistä valtuutettua kunnan luottamustehtävistä. Hallitus vetosi päätöksessään siihen, että viranhaltijalain 47 §:n nojalla ei ole edellytyksiä pidättää valtuutettua tehtävistä, sillä asiassa ilmenneillä seikoilla ei katsota olevan vaikutusta valtuutetun edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä.
Kunnalta toivottiin yhtenäistä linjaa talousasioihin
Annika Kostamo totesi kokevansa kuntalaisena, että kunnalla ei ole yhtenäistä linjaa talousasioihin. Välillä rahasta on kova pula, kuten koulusta ja vuodeosastosta päätettäessä, ja toisen kerran sitä heltiää investointeihin kevyesti suuriakin summia.
Aiemmin valtuutettuna toiminut Kostamo muistutti, että hybridikokoukset olivat lähes välttämättömiä poikkeusolosuhteissa, mutta normaalioloissa niitä hänen mukaansa ei kannattaisi järjestää.
Tähän valtuuston puheenjohtaja Kati Nenonen (Pyhä-Pelkosenniemi -yhteislista) totesi, että myös kesällä oli kyse poikkeusoloista siinä mielessä, että kokousta ei olisi muuten saatu päätösvaltaiseksi.
Kritiikkiä yleisöstä herätti myös, miksi kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on samoja jäseniä, vaikka kunnanhallitukseen olisi tarjolla muitakin.
Kunnan edustajien ja kuntalaisten välinen keskustelu jatkuu kasvokkain seuraavan kerran Kyliltä kuuluu -keskustelutilaisuudessa, joka pidetään 15. tammikuuta.
