Paikallisuutiset

”Salla-päivässä hiljaisuus taittuu” ‒ Kaarlo Kantola sai kunnan kulttuuripalkinnon

Kaarlo Kantola sai kunnan kulttuuripalkinnon ja Hannu Lahtela Salla-mitalin. Kyösti Viitanen on Vuoden mökkiläinen.

Sallan kunnan kulttuuripalkinnoin sai Kaarlo Kantola (3. vasemmalta). Vuoden mökkiläiseksi valittiin Kyösti Viitanen, ja Salla-mitalin sai Hannu Lahtela. Oikealla kunnanjohtaja Erkki Parkkinen ja vasemmalla sivistysjohtaja Marja Myllykangas sekä elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Jorma Kellokumpu. Kuva: Terttu Pohtila

Salla-päivä veti tänäkin vuonna 19. heinäkuuta kirkonkylälle tuhansia ihmisiä lähitienoon lisäksi myös naapurikunnista ja kauempaakin. Väkeä oli viimevuotista enemmän, ja kävijöitä riitti runsaasti myös museolle, lastenmaailmaan urheilukentälle ja muille tapahtumapaikoille.

– Täällä hiljaisuus taittuu, se on parasta, tiivisti savukoskelainen Annikki Kallunki. Hänen laillaan monet tulivat tapahtumaan tapaamaan tuttuja ja nauttimaan tunnelmasta leppeässä säässä.

Kunnanvirastolla esitettiin aamupäivällä metsäsaamelaisuudesta kertovia elokuvia, ja Kuolajärven Lapinkylä ry:llä oli tapahtuma-alueella oma koju.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kulttuuripalkinto Kuolajärvi-sivuston ylläpitäjälle

Kunnan Vuoden kulttuuripalkinnon sai Kaarlo Kantola, joka tuntee hyvin Sallan historian ja on tehnyt sitä tunnetuksi myös some-maailmassa. Kantola ylläpitää Facebookin Kuolajärvi-sivustoa, joka kertoo muistoja itärajan taakse jääneistä Sallan kylistä, henkilöistä ja tapahtumista.

– On arvostettavaa, että hän on aktiivinen verkossa, ja näin tieto historiasta kulkee myös nuoremmille sukupolville, kunnanjohtaja Erkki Parkkinen totesi palkinnon perusteluista kertoessaan.

– Tarina ei ole koskaan liian pieni kerrottavaksi, Kantola tiivisti.

Yrittäjä Hannu Lahtela Saijan kylältä sai Salla-mitalin pitkäaikaisesta työstään tasokkaiden poronlihatuotteiden tekijänä ja Sallan tunnettuuden lisääjänä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Hänen tuotteitaan voi tulla vastaan Michelin-tähdillä palkituissa ravintoloissa ja muualla, missä halutaan tarjota gourmet-ruokaa, kunnanjohtaja sanoi.

Vuoden mökkiläiseksi valittiin Kyösti Viitanen, joka työllään mahdollisti viime vuonna Sallassa esitetyn evakkonäytelmän toteutumisen.

Antero Miettinen esitteli Kälviän evakoista kertovaa kirjaansa ja Tuomo Haurunen Helge Nivan kanssa tekemäänsä Sallan historiikkia vuosilta 1990-2020.

Juhlapuheen pitänyt Turun yliopiston eläkkeellä oleva rehtori Kalervo Väänänen kehui Sallassa tehtyä työtä lukion kansainvälistämiseksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– On syntynyt käsite Sallan malli. Olette toiminnallanne osoittaneet koko Suomelle, miten tuleva työvoimapula voidaan ratkaista tyylikkäästi. Toiselle asteelle tapahtuva maahanmuutto ja siihen liittyvä suomen kielen opetus integroi tulijat suomalaiseen yhteiskuntaan. Tätä havaintoa tukevat myös kansainväliset selvitykset. Maailmalla on paljon koulutusnälkäisiä nuoria. Miksemme tarjoaisi pienelle osalle heistä mahdollisuutta kouluttautua ja tulla suomalaisiksi.

Väänänen esitti puheessaan harkittavaksi, että Sallan lukiosta tehtäisiin kestävän kehityksen lukio.

Tapahtumassa oli noin 60 myynti- ja muuta kojua, joissa myös monet yhdistyksen ja yritykset esittelivät toimintaansa.

Tuttuun tapaan Salla-päivässä kuultiin myös runsaasti musiikkia. Kalle Putter Big Band ja Talonpoika Lalli esiintyivät, ja päivän päätti Tanen karaoke.

Salla-päivän lavaohjelman juonsi kulttuurituottaja Jenni Matikainen.

Posiolta lähtöisin olevat Pirkko Posio (vas.) ja Sirkka Halme joivat lättykahvit. Sitä ennen he kävivät esittämässä ehdotuksensa osallistavaan budjetointiin ja saivat palkkioksi hillaämpärit. - Esitimme rahaa vanhusten hoitoon ja nuorten harrastustoimintaan, he kertoivat. Kuva: Terttu Pohtila
Vuonna 1936 syntyneet Eeva Rytilahti (vasemmalla) ja Eeva Heinonen tapasivat Salla-päivänä ensimmäistä kertaa Salmivaarassa vietettyjen kouluvuosien jälkeen ja muistelivat menneitä. Kuva: Terttu Pohtila
Täällähän tulee vastaan enemmän kemijärveläisiä kuin Kemijärvi-päivillä, hihkaisi Nikke Kaurahalme (vasemmalla). – On mukava muistella tuttujen kanssa menneitä, totesi Kaurahalme, joka aikoinaan kävi useimmissa Sallan taloissa lypsykoneiden myyjänä ja asentajana sekä moottorikelkkamyyjänä toimiessaan. Annikki ja Antero Kallunki sekä Vili-koira tulivat tapahtumaan Savukoskelta. Kuva: Terttu Pohtila
Toriväkeä Salla-päivänä 2023. Kuva: Terttu Pohtila
Yleisöä Sallan nimipäivänä. Myynti- ja esittelykojuja oli noin 60. Kuva: Terttu Pohtila
Juhlapuheen pitänyt Turun yliopiston entinen rehtori Kalervo Väänänen ja Erkki Onkamo keskustelivat koulutusasioista. Kuva: Terttu Pohtila
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä