Kolumnit

Tarvitaan lappilainen versio Vain elämää -sarjasta – ja se olisi loistava: artistiehdotuksetkin ovat valmiina

Anssi Tapio kertoo kolumnissaan, miksi Vain elämää -sarja toimisi Lappi-versiona loistavasti.

Vain elämää -sarjasta alkoi uusi kausi. Mjaa.

Suosikkisarjassa itkee ja tulkitsee toistensa kappaleita tänäkin vuonna tuttuja artisteja, ja osa on ollut ohjelmassa aiemminkin. Siksi pitää tehdä kunnon pöllyytys ja uudistus, ja mikäpä olisi parempi idea, kuin tehdä siitä versio lappilaisittain: Solekko elämää. Tai Ei muuta ko elämää. Äh, mietitään nimi myöhemmin.

Aivan ensiksi vaihdetaan tapahtumapaikkaa. Eteläsuomalaisen satulinnan sijaan tullaan laavulle Lappiin, vaikka Jerisjärvelle, Väylän varteen, Tulppioon tai Inarijärvelle.

Artistitkin vaihdetaan tietenkin lappilaisiin, sillä heitähän riittää. Vain elämäässähän on perinteisen kaavan mukaan jokaisessa miehityksessä pari laulajalegendaa (esimerkiksi Katri Helena tai Vesa-Matti Loiri), pari nuoremman polven suurten tuntojen tulkkia (luokkaa Juha Tapio, Paula Vesala tai Lauri Tähkä), poppari (joku Sanni tai Robin), rokkari (vaikkapa Toni Wirtanen) ja räppäri (Cheek, Elastinen ja niin edelleen). Joskus on ollut vaikeammin määriteltäviä villejä korttejakin (esimerkiksi Jukka Poika tai Stig).

Ketäs lappilaisia siis iskemme kokoonpanoon? Esimerkiksi Suvi Teräsniskalla on tiiviit yhteydet Lappiin ja Antti Tuisku on Suomen isoimpia staroja lopetettuaankin. Jätetään heidät kuitenkin tästä pois, sillä otamme vain muusikoita, jotka eivät emosarjassa ole esiintyneet.

Kahden supertähden skippaamisesta huolimatta saamme sarjaan suomalaisen musiikin huippunimen, kansainvälistäkin mainetta niittäneen artistin, yhden tunnetuimmista suomalaisista musiikintekijöistä: Mr. Lordin. Euroviisuvoittajan keulakuvalla saamme ruksittua myös rokkari-kohdan isolla punaisella äksällä.

Legendaosastolle otetaan ensimmäiseksi ilmiselvä vaihtoehto Eini. Pellosta musiikkimaailman valloittanut legenda kuuluu itsestään selvästi tähän formaattiin, ja hänellä riittää kappaleita versioitavaksi. Tanssilavoilta löytyy lappilaisia huippuja, joten värvätään mukaan Lasse Hoikka sekä hieman sääntöjä venyttäen Arja Havakka, joka ei teknisesti taida olla syntyjään Lapista, mutta lappilaiseksi selvästi laskettava. Lokin mitalla jatkoon.

Koska Lappi on Lappi, lisätään esiintyjiin pari villiä korttia. Ensin otetaan punkkari Torniosta, legendaarinen Läjä Äijälä, jolla on takuulla vinkeitä kulmia tuttuihin kappaleisiin. Toinen jokeri olkoon Jaakko Laitinen, joka on tottunut veivaamaan puutuneita musiikkityylejä uusiksi. Kolmanneksi otetaan meänkielistä osaamista The Meänlandin Adam Huuvan muodossa. Sole mikhään -hitti osoittaa, että Huuva tekisi lappilaisessa Vain elämäässä takuuvarmasti korvamatohitin.

Lopuksi valikoidaan kiintiöräppäri. Siihenkin lajiin Lapissa on kovaa katalogia valittavaksi, esimerkiksi kenties legendaarisimman suomiräp-albumin (Punainen tiili) tehnyt kemiläissyntyinen Asa tai Sodankylän Stepa. Saamelainen Ailu Vallekin voisi olla veikeä valinta. Otetaan kuitenkin mukaan nuoremman polven räppäri KähinäPate Kemijärveltä ja kokoonpanomme on valmis.

Lappilaisessa Vain elämäässä ei tietenkään höpistä joutavia ruokapöydässä, vaan puhutaan asioista vähän, mutta kunnolla, istutaan välillä yhdessä hiljaa ja aktiviteettina vuollaan kiehisiä. Sitten Mr. Lordi mörisee Einin Yes sir alkaa polttaa -hitin, Jaakko Laitinen taittelee Souvareiden Pariiseja-kappaleen balkanversioksi ja KähinäPate räppää Lokkia.

Katsoisin!