Paikallisuutiset

Dokumentaristi Raimo Salo perehtyi partisaaneihin ja ideoi aiheesta seminaarin: ”Olen pohtinut missä menee anteeksiantamisen raja”

Raimo Saloa kutsutaan kahdella nimellä: tenoriluutnantti ja kansandokumentaristi. Itse hän on ylpeä sotakamreerin arvosta, jonka presidentti myönsi hänelle vuonna 2019.

Raimo Salo oli yhtenä keskeisenä taustahenkilönä Sodankylässä lauantaina 14. lokakuuta järjestetyssä partiseminaarissa. Seminaarin teema oli kuinka Pohjois-Suomi selvisi sodasta.

Salo on tehnyt noin 40 dokumenttielokuvaa, joista suuri osa kertoo Suomen sotien historiasta. Hän on tehnyt muun muassa dokumentin Poltettu kylä, joka kertoo Koillismaan rajaseudun tapahtumista sekä dokumentin saksalaisten vuosina 1942–1944 Kainuuseen ja Koillismaalle rakentamasta kapearaiteisesta kenttäradasta. Dokumenttifilmin nimi on Rata.

Kämppäemäntä ja Sotalotta ovat uusimmat. Sotalotta kertoo Lotta Svärd -järjestön pitkäaikaisesta johtajasta Fanni Luukkosesta, jonka syntymästä tuli viime kesänä 141 vuotta.

– Minua sanotaan kansandokumentaristiksi. Kun katson tätä kansaa, niin ajattelen, että tämä on minun kansani. Olen tavannut näillä dokumenttien aineistojen keruumatkoilla paljon hyvin mielenkiintoisia ihmisiä. Minulla on satojen ihmisten tarinoita tallennettuina. Kilometrejä tulee vuodessa noin 40 000.

– Alan kulkemaan huhtikuussa ja talvet editoin filmejä kotona, hän kertoo.

"Onko täällä kämppäemäntiä?”

Ennen Sodankylän seminaaria Raimo Salo kävi Posiolla laulattamassa Valmankodin asukkaita ja näyttämässä tekemänsä elokuvat.

– Onko täällä kämppäemäntiä? hän kysyi Valmankodilla ja heti nousi käsiä pystyyn.

Salo jatkaa kysymyksiään.

– Se oli kovaa hommaa. Minkä ikäisiä te olitte silloin?

Kuulijoiden joukosta tipahtelee vastauksia. Osa heistä oli vasta 15-vuotiaita, osa kolmea vuotta vanhempia. Entiset kämppäemännät saivat ansaitsemansa aplodit koko Valmankodin väeltä.

Työn alla partisaanien torjuntaosasto

Nyt Raimo Salo on tekemässä dokumenttielokuvaa jatkosodassa toimineesta Erillinen osasto Savukoskesta (Er.Os.Savukoski), joka oli koulutettu partisaanien torjuntaan. Dokumentti perustuu muiden muassa sotilaspappi Taisto Saarisen sekä savukoskelaisten Tyyne Martikaisen ja Hilja Kuoskun haastatteluihin.

– Aivan järkyttävä tämäkin Saarisenkin tarina, hän muistelee entisen sotilaspastorin haastattelua.

Dokumentti tulee perustumaan silminnäkijöiden haastatteluihin, sotapäiväkirjoihin ja tutkijoiden työn tuloksiin. Hän kertoo keräävänsä myös jonkin verran niin sanottuja ”traumatarinoita” nuoremmilta sukupolvilta.

– Kyllä nämä tarinat menivät alkuun tunteisiin ja ihon alle, mutta enää ei mikään yllätä, hän tunnustaa.

”Unohtaa ei saa”

Raimo Salo on viime aikoina miettinyt paljon sitä, mikä on anteeksiantamisen raja.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että unohtaa ei saa. Anteeksiantaminen riippuu siitä, pyydetäänkö anteeksi ja kuka pyytää.

Partisaanien tuhotöitä hän vertaa viimeaikaisiin Israelin tapahtumiin. Natoon liittyminen oli hänen mielestään oikea päätös.

– Vaikka maailmankirjat ovatkin sekaisin, ei anneta sen hämmentää.

Kyyjärvellä Keski-Suomessa asuva Raimo Salo on Lapissa kahden viikon reissulla. Sodankylään järjestämänsä seminaarin puhujina olivat muiden muassa eversti evp. Pekka Visuri, professori Maria Lähteenmäki, toimittaja-kirjailija Veikko Erkkilä ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

– Pysähdyn kahdeksassa paikassa ja näytän dokumentteja sekä tarjoan tällaista lauluviihdettä.

Koulut saavat dokumentit itselleen. Muille hän ei niitä lahjoita.

– Olen syntynyt Kyyjärvellä kuusilapsisen pienviljelijäperheen nuorimmaiseksi. Isä oli kolmen sodan veteraani ja äiti hoiti yhtä tai kahta lehmänkantturaa.

– Kävin Kyyjärven valtiollisen keskikoulun ja ostin ensimmäisen kitaran 1960-luvulla.

1970-luvulla hän muutti Ruotsiin ja meni Volvolle töihin. Salo viihtyi siellä pari vuotta ja soitteli samalla Trollboys-bändissä. Varusmiespalvelusta varten hän palasi Suomeen ja Kainuun prikaatiin.

Salosta tuli ammattisotilas ja opistoupseeri, joka jäi eläkkeelle puolustusvoimista vuonna 2006. Vuotta aikaisemmin hän oli tehnyt levytyssopimuksen WL-Musiikin kanssa. Musiikki on kulkenut aina mukana.

Sotakamreerin arvosta hän on erityisen ylpeä. Arvo on noin 400 vuotta vanha. Raimo Salo on sotakamreeri numerolla 64.

Ennen kotimatkaa hän aikoo vielä käydä Rovaniemellä, jossa hän haluaisi tutkia ja kuvata Lapin armeijan entistä sijaintia ja Er.Os.Savukosken esikunnan paikkaa.

– Vielä pitäisi tehdä Risto Rytistä dokumentti, hän miettii, istahtaa pianon ääreen ja antaa alkusävelen Valmankodin asukkaiden kanssa laulettavalle Maa on niin kaunis -laululle.