Paikallisuutiset
Kemijärvellä kuvataan Ohjus-elokuvaa, jonka lavasteita ja näyttelijöitä on näkynyt ympäri seutukuntaa – Järven jäähän tehty avanto aiheutti yllätyksen kuvausryhmälle
Elokuvan idea lähti liikkeelle Inarijärven jäälle pudonneesta ohjuksesta. Mukana on itälappilaista osaamista, sillä rooleissa nähdään muiden muassa Emma Kilpimaa ja Kari Väänänen.
Kemijärven keskustassa on mainostanut menneinä päivinä Hotelli Tunturipeikko.
Ulkomaisia toimittajia ja puolustusvoimien miehiä lappaa ovista.
SAUNA, RAVINTOLA, MATKAMUISTOJA, kertovat valomainokset Kulttuurikeskuksen pääovilla. Pihalla iän vanhoja taksimersuja ja jokunen 1980-luvun moottorikelkka.
Elokuvaahan siellä tehdään. Kulttuurikämppää ei ole myyty majoituskäyttöön.
Kulttuurikeskus lavastettiin esittämään lappilaista hotellia Ohjus -elokuvaa varten.
Elokuvan ohjaa rovaniemeläislähtöinen Miia Tervo . Tervo on myös käsikirjoittanut elokuvan.
Kemijärven kulttuurikeskus oli lavastettu Hotelli Tunturipeikoksi, joka sijaitsee jossain päin Lappia. Kuva Sami Aikioniemi.
Pääosaa näyttelee Oona Airola ja muissa rooleissa ovat muun muassa Emma Kilpimaa , Hannu-Pekka Björkman , Tommi Korpela , Kari Väänänen ja Jarkko Niemi .
Elokuvan taustakankaana on niin sanottu Inarijärven ohjustapaus. Joulukuussa 1984 Inarijärveen syöksyi neuvostoliittolaisohjus, mikä aiheutti kansainvälisen selkkauksen. Kyseessä oli maaliohjus, joka karkasi sotaharjoituksesta. Polttoaineen loputtua se putosi Inarijärveen. Vaikka valoilmiö oli huomattu alueella vuoden lopulla, ohjus löydettiin vasta tammikuussa 1985.
Tilannetta seurattiin laajasti kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa. Poliittinen ilmapiiri oli kireä, mutta paikallisella tasolla ilmiö sai absurdejakin piirteitä. Tapahtumaa ryhdyttiin valjastamaan matkailumarkkinointiin ja jäällä kävi heilumassa muun muassa Matkailun edistämiskeskuksen lähettämä joulupukki. Tapahtuman aikaan myytiin myös ohjusmunkkeja.
Juuri nämä piirteet herättivät Tervon ideoimaan aiheen pohjalta.
– Ystävien kanssa kerrottiin baarissa juttuja ja yksi ystävä muistutti, että tällainenkin tapahtuma oli. Sitten pohdittiin niitä ohjusmunkkeja, että mitä ihmettä, alkoiko ne oikeasti leipoa munkkeja, Tervo kertoo Kulttuurikeskuksen pihamaalla.
Elokuva on täysin fiktiivinen, vaikka juoni mukailee historiallisia tapahtumia. Tervoa kiinnostaa ohjushässäkässä rajan tematiikka, jota voi käsitellä absurdin pohjoisen hysterian ja melankolian kautta.
– Poliittiset pisteet ovat siellä taustalla, mutta kaikinpuolin muuten tarina ja hahmot ovat keksittyjä.
Elokuvassa tapahtumista kerrotaan yksinhuoltajaäiti Niinan kautta. Niina on irtisanottu työstään ja hänen ex-puolisonsa on vapautumassa vankilasta. Taustalla vellovat ohjusselkkauksen aallot.
Draamakomedia kertoo altavastaajista, hieman samaan tapaan kuin ohjaajan ensimmäinen täyspitkä elokuva Aurora, joka sekin sijoittuu Lappiin.
Vuonna 2019 ilmestynyt Tervon esikoisohjaus Aurora sai seitsemän Jussi-palkintoa. Asettaako se paineita toiselle Lappi-aiheiselle elokuvalle?
– No vähän joo ensin, mutta tavallaan sitä joutuu unohtamaan ja aloittamaan ihan puhtaalta pöydältä uuden elokuvan kanssa.
Rovaniemeläislähtöinen ohjaaja Miia Tervo pitää Kemijärveä kiinnostavana kuvauspaikkana. Kuva Sami Aikioniemi.
Kuvaukset Kemijärvellä ja Virossa
Elokuva kuvataan Kemijärvellä ja Virossa. Muutamia kohtauksia on kuvattu myös Pelkosenniemellä. Kemijärvellä kamera on kiertänyt kulttuurikeskuksen lisäksi esimerkiksi Joutsijärven kyläkaupalla.
Kemijärvellä tehdään pääasiassa ulkokohtauksia ja Virossa sisäkohtauksia. Tämä jako aiheuttaa sen, että Kemijärvellä asuvan näyttelijä-ohjaaja Kari Väänäsen kohtaukset kuvataan etelänaapurissa.
Kemijärvi valikoitui kuvauspaikaksi monesta syystä. Yksi oli se, että Tervo kaipasi uutta paikkaa.
– Inarissa on tehty niin paljon.
Filmatisointipaikkakunnaksi profiloituneessa Inarissa kuvataan tälläkin hetkellä televisiosarjaa. Kemijärvi ja Itä-Lappi olivat kuvauskohteina myös halvempia. Inarissa on kiivain kotimaisten ja kansainvälisten lomamatkailijoiden sesonki, mikä näkyy vaikkapa majoituksen saatavuudessa ja hinnassa.
Tervo sanoo, että Kemijärvellä on myös upeat maisemat elokuvan tekemiseen.
Elokuvan tuottaja Kaisla Viitala komppaa. Lisäksi Itä-Lapissa on säilynyt enemmän vanhaa ilmiasua rakennuksissa ja liiketiloissa kuin monilla muilla suomalaisilla paikkakunnilla.
Tervo korostaa, että elokuva on vain inspiroitunut Inarin ohjustapauksesta ja elokuvan maailma sijoittuu paikkaan x Lapissa. Tarinan paikkakuntaa ei haluttu luoda mihinkään tiettyyn ja tunnistettavaan Lapin kylään tai kaupunkiin. Itä-Lapissa oli tähän hyvät mahdollisuudet, vaikka paikkakunnan saattaa lopputuloksesta tunnistaakin.
Ja toki Kemijärveltä löytyy iso järvi jääkohtauksia varten.
Ei vettä?
Elokuvan ensi-ilta on suunniteltu vuodelle 2024. Tuotanto on suomalaisen elokuvan mittakaavassa kelpo kokoluokkaa.
Elokuvan tuottava Elokuvayhtiö Komeetta Oy:n sai Suomen elokuvasäätiöltä viime vuoden suurimman tukisumman, 840 000 euroa. Lisäksi suomalaisvirolaisena yhteistuotantona elokuva on kansainvälinen tuotanto, joka sai suomalaisittain harvinaista EU-rahoitusta. Virossa kuvaamisen on käytössä verokannustinjärjestelmä, mikä houkuttelee tämän mittakaavan suomalaisia tuotantoja. Kokonaisbudjetti asettuu tuottaja Viitalan tämän hetken arvion mukaan jonnekin 2,5 miljoonan tietämille.
Viitala kertoo, että se on riittävä budjetti epookkielokuvan kuvaamiseen. Aikakauden luominen vaatii paljon lavasteita, ajoneuvoja ja puvustusta.
Tuotannon onnistumisessa tarvitaan toimivaa ympäristöä. Kaikki on sujunut Viitalan mielestä loistavasti paikallisten yhteistyötahojen kanssa.
– Myös kuntia täytyy kiittää siitä, että asiat ovat sujuneet tilojen ja vaikkapa lumenaurausten kanssa niin hyvin.
Kuvauksissa on muutenkin vältytty isoilta kommelluksilta. Tosin Kemijärven jäällä piti tehdä avanto kohtausta varten, mutta kuvausryhmää odottikin yllätys: ei vettä.
– Miten on mahdollista! Viitala sanoo.
Kuvausryhmälle selvisi kyllä pian, että säännösteltynä järvenä Kemijärven jääkannen alla saattaa olla pari metriä pelkkää ilmaa.
– Tehtiin sitten keinotekoisesti allas siihen kohdalle, että saatiin kuvattua.
Lue myös:
Vielä kerran Taivaantulien kuvauspaikoilla
Airolaa kiinnosti Niinan tarina
Pääosanäyttelijä Oona Airola on kulttuurikeskuksen pihamaalla punaisessa toppatakissaan kahdeksankymmentäluvulta karannut.
Talvi tuo kuvauksiin omia haasteitaan. Kovan pakkaspäivän sattuessa kalusto on jäätynyt, mikä on välillä viivästyttänyt kuvauksia.
– Kyllähän varpaat on jäätyneet, kun roolikengät ovat sellaisia pieniä, eikä mitään lantsareita, joihin mahtuisi miljoona villasukkaa, Airola kertoo.
Kahdesti Jussi-palkittu Airola kiinnostui elokuvasta pääosahenkilön Niinan tarinan takia.
– Tajusin sen, kun luin käsikirjoituksen. Tuli sellainen olo, mikä ei tule jokaisen jutun kohdalla, että tämä on minun roolini. Aikataulutus ei ollut ihan helppo, mutta taistelin sen läpi, että tämä pitää päästä tekemään.
Hän kertoo Kemijärven olevan etäisesti tuttu vaellusreissulta Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Kuvausten aikana paikkakunta on osoittautunut lämminhenkiseksi. Kehuja saavat niin Mestarin Kievarin henkilökunta kuin muutkin paikalliset ihmiset.
– Tosi hyvin on kohdeltu. Ihan upeita tyyppejä.
Kreppaukset päähän. Emma Kilpimaa on ehtinyt kuvausten välissä käymään myös kotikonnuilla Savukoskella. Kilpimaa näyttelee 1980-luvulle sijoittuvassa Ohjus-elokuvassa Kaisaa. Kulttuurikeskus toimi kuvausryhmän tukikohtana torstaina ja perjantaina. Kuva Sami Aikioniemi.
Kilpimaan piti päästä ajamaan kelkalla
– Kohta pääsen!
Savukoskelaislähtöinen näyttelijä Emma Kilpimaa on ilmoittanut näyttelijäportfoliossaan erikoistaidokseen moottorikelkkailun, "kun jotain pitää niihin keksiä". Kuvauksissa on edessä ajoa, tosin vintage-kelkalla, joten lupaus on lunastettava.
– Nyt ei saa mokata.
Ohjus on Kilpimaan kolmas kokopitkä elokuva. Hän näyttelee elokuvassa Kaisaa. Ensimmäinen täyspitkä Huonot naiset sijoittui sekin Lappiin.
– Se on vaikea sanoa itse tältä puolelta, kun on valittavana rooliin, mutta uskon, että lappilaisuudesta on jotain hyötyä.
Lappilaisesta erikoistaidosta ei ollut tällä kertaa sittenkään hyötyä. Kelkkakohtaus peruuntuikin kuvauspäivän tiimellyksessä.
Kilpimaa pohtii Lappiin sijoittuvia elokuvia katsoessaan ja tehdessään kokonaisuuden todenperäisyyttä.
– Onko siellä samastumispintaa? Minkälaisia lappilaiset ihmiset ovat, miten ne pukeutuvat ja miten ne käyttäytyvät?
Murteen tai olemuksen ei tarvitse olla täydellisesti oikein.
– Riittää, että siellä olisi edes jotain tunnistettavaa, mutta pitää olla myös liikkumavaraa sekoilla ja luoda fiktiota. Jos ne vähän tasapainottelevat keskenään, niin se on hyvä.
Kilpimaa, 26, ei itse ymmärrettävistä syistä muista 1980-luvusta mitään. Hän kertoo pääsevänsä aikakauteen kiinni kuuntelemalla 1980-luvun musiikkia.
Kulttuurikeskuksen torstainen kuvauspäivä on Kilpimaalle toinen. Hänellä on alla kaksi kohtausta, ja ryhmä vaikuttaa jo sen perusteella hyvältä.
Kulttuurikämppä on tuttu teatterin puolesta, sillä Kilpimaa on esiintynyt Kemijärvellä monta kertaa Rösölänperän Ruppanoiden kanssa.
Ruppanoiden kasvatin ura on melkoisessa nousukiidossa. Viime vuonna hänet valittiin vuoden näyttelijäksi Suomen näyttelijäliiton äänestyksessä Huonot naiset -elokuvan roolista. Lisäksi hänelle myönnettiin näyttelijätulokkaan Jussi-ehdokkuus . Palkinnot jaetaan maaliskuun loppupuolella. Kilpimaa oli mukana Hanna Västinsalon kunnianhimoisessa Palimpsestissa , jonka ensi-ilta Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa oli jonkinasteinen tapaus . Porin teatterissa hän näyttelee pääroolin tammikuussa ensi-iltansa saaneessa esityksessä Tulitikkutehtaan tyttö .
Tunnustus ja roolit ovat Kilpimaalle huojentavia.
– Se tuntuu hyvältä, helpottavalta ja kivalta. Työt eivät ole tällä alalla ikinä mikään itsestäänselvyys. Sitä on jännittänyt opiskellessa, että löytyykö omaa lokeroa tältä alalta. Nyt tuntuu siltä, että kyllä tämä tästä rullailee.
Perjantain kuvauspäivän jälkeen työryhmä ja Kilpimaa suuntaavat Viroon.
Kotikonnuille Savukoskellekin hän on ehtinyt. Ralli-koira on ollut Savukoskella Kilpimaan vanhemmilla hoidossa. Karkeakarvainen saksanseisoja on saanut nauttia saulaisesta rauhasta, kun Kilpimaan työkalenteri on täyttynyt.
– Nyt Ralli täytyy hakea.
Kemijärveläiset Irja Uusisalmi ja Anneli Räsänen olivat jo vaihtaneet roolivaatteensa pois torstain kuvauksien jälkeen. Kuva Sami Aikioniemi.
Paikallisia satapäin avustamassa
Paikallisia avustajia oli Kemijärvellä kaikkiaan lähes sata. Monella on kokemusta jo Taivaan tulien kuvauksista. Voisi ajatella, että Kemijärvelle kehittyi aikanaan televisiosarjan ansiosta elokuva-alan kulttuuria.
– Aivan mahtavia ihmisiä. Kaikki ovat osanneet olla täällä (kuvauksissa) heti niin kuin pitää, Viitala sanoo.
Paikallisista avustajista Kemppateatterista tuttu Irja Uusisalmi ja ParrunPätkän puuhanainen Anneli Räsänen tavoitettiin Kulttuurikämpältä kuvausten jälkeen. Heillä piti olla potkukelkkakohtaus, mutta kiire typisti sen tienlaitaan sivustaseuraajaksi. Heillä on lisäksi roolit hää- ja hautajaisvieraina. Ovatpa päässeet Kai Lehtisenkin kanssa tekemisiin.
– Olen vähän jopa unelmoinut elokuvassa avustamisesta, Räsänen sanailee.
– Ajattele, Kemijärvellä sekin onnistuu, Uusisalmi sanoo.
Lue myös:
Paikallisuutiset
