Ajankohtaista

Koskenlaskua, sauvontaa ja tukilla taiturointia – Uittojuhla houkutteli paikalle monisatapäisen yleisön, katso videot jutun lopusta

Portin pirtillä ja Porttikosken lavan ympäristössä järjestetty tapahtuma oli osa Itä-Lapin ja Sodankylän yhteistä Uittoperinne tutuksi -hanketta.

Uittojuhla houkutteli lauantaina Sodankylän Porttikoskelle ja Portin Pirtille lähemmäs neljäsataa uittoperinteestä kiinnostunutta vierailijaa.

Juhlassa esiteltiin Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella tehdyn uittoperinteen keruuhankkeen tuloksia. Vuoden 2024 alussa päättyvän hankkeen päätarkoituksena on ollut tallentaa ja vaalia uittoperinnettä. Vuonna 1991 päättyneellä uitolla oli vuosikymmenien ajan merkittävä asema Kemijärven yläpuolisissa vesistöissä.

Tapahtumamiljöö oli osuva, sillä Porttikoski palveli uiton tukikohtana, jossa esimerkiksi ylläpidettiin ruokahuoltoa sekä säilytettiin uiton varusteita ja veneitä.

– Se on kuin jääkiekkopelissä maalinteon jälkeen, että kolme sekuntia saa nauttia ja sitten taas mennään, Uittoperinne tutuksi -hankkeen vetäjä Lauri Snellman sanoi Porttikoskella ja naurahti päälle.

Ainoa varsinainen takaisku sattui, kun tilaisuutta taltioinut drone tipahti Porttikoskeen.

Vaikka päivä on ollut kiireinen, on hän kuitenkin erittäin tyytyväinen siihen, miten Uittojuhla on sujunut. Ainoa varsinainen takaisku sattui, kun tilaisuutta taltioinut drone tipahti Porttikoskeen.

Onneksi se saatiin sieltä kuitenkin noukittua ja muistikortti pelastettua, sillä päivästä on tarkoitus tuottaa juhlavideo yhdessä Sodankylän kunnan Mediapajan kanssa.

Viime hetket tallentaa muistitietoa

Hankkeessa uittoperinnettä on tallennettu haastattelemalla vanhoja uittolaisia ja kuvaamalla niitä paikkoja, missä uittoa on tehty. Vanhaa valokuvamateriaalia on löytynyt sanomalehtien arkistoista sekä uittolaisilta itseltään.

Uittojuhlassa nähtiinkin ensiesityksenä haastatteluista syntynyt Uittomuistot-video, joka tulee myöhemmin myös verkkoon katsottavaksi.

– Tärkeintä on ollut saada uittolaisten muistot talteen. Savukosken Esko, jonka haastattelu on yhdellä videolla, kuoli melko pian haastattelun jälkeen. Se oli muistutus siitä, että olemme oikealla asialla, Snellman toteaa.

Päivän aikana julkistettiin myös hankealueen kunnissa kiertävä uittoreitti, joka kattaa erilaisia reittipisteitä, joista älypuhelimen ja pisteestä luettavan koodin avulla saa avattua kyseiseen paikkaan liittyvää lisätietoa ja mediaa.

Kulttuuria oli tarjolla monessa muodossa: Minna Harju esitti laulun uitolle säestäjänään Jukka Lampela ja Kemppateatteri ensiesitti Häntäroikka-näytelmän.

Porttikoskelle siirryttiin katsomaan Santa Sportin opiskelijoiden tanssiesitystä, jossa siinäkin käsiteltiin uiton historiaa.

Koskella nähtiin perinteistä uittoon liittyvää vesillä liikkumista, kuten sauvomista ja tukilla laskua. Tukin päällä taiteili lajin moninkertainen mestari Juha Julkunen Savukoskelta. Perinteisempää koskiveneilyä esitteli Ahti Korvasen porukka uittoveneellä ja nykyaikaista koskenlaskua melontaseura Koskenkanttaajien Niko Mikkilä packcraftilla, eli pakattavalla kumiveneellä.Juhla päättyi Kämppäorkesterin tahdittamana tansseihin Porttikosken legendaarisella tanssilavalla.

Juhlasta voi jo nyt katsoa suoran lähetyksen tallenteen Youtuben kautta. Lähetys löytyy nimellä Uitto tutuksi.

Klikkaa kuvaa, niin pääset näkemään kuvagallerian uittojuhlasta:

”Kauhiat käsivoimat”

Kelujoen varressa kasvaneelle Teuvo Pääkölle uitto on ollut tärkeä työllistäjä. Uittotöihin hän lähti 17-vuotiaana ja työpaikka järjestyi heti.

– Minulla oli siinä mielessä hyvä, että sain veneellä kulkea kouluun, niin siinähän vängällä osasi tukilla laskea, soutaa ja sauvoa, hän sanoo.

Kitisellä tukkeja uitettiin Porttipahtaalta Autioniemeen, missä ne pantiin lauttaan ja uitettiin Kemijärvelle. Aikaa kului kaikkineen noin puolitoista kuukautta.

– Moottoreita ei ollut ja siinä oli pakko tulla kauhiat käsivoimat, kun niitä puomilitkoja sousi, Pääkkö muistelee.

– Se oli kauhean mukavaa aikaa, kun teltassa oltiin yötä. Siihen sai jäädä yöksi, mihin illalla kerkesi ja siitä aamulla sitten jatkaa.

Uitosta saatu palkka oli tärkeä lisätienesti. Kaikkiaan Pääkkö ehti työskennellä uitossa ainakin 24 kesänä. Kun uitosta pääsi kotiin, alkoi seuraavaksi heinänteko.

Katso video: Koskenlasku tukilla

Kesätöissä uitossa

Veljekset Ahti ja Heikki Korvanen ovat molemmat olleet uittotöissä. Ahti Korvanen lähti uittoon jo viisitoistavuotiaana. Uittohommissa vierähti kaikkiaan viisi vuotta, kunnes tuli aika lähteä armeijaan.

– Yliaskan Paulilta kysyin luvan, että voinko jo tulla uittoon, kun olen tämmöinen aika isokokoinen mies. Pauli käski hommata jonkun vanhemman uittomiehen, joka ottaisi minut vastuulleen. Sellainen löytyi naapurista, Kemppaisen Janne, Ahti Korvanen kertoo.

Myös Heikki Korvanen lähti uittotöihin jo nuorena poikana. Uiton hommissa hän oli kolmena tai neljänä vuotena peräkkäin.

– Pauli sanoi, että kyllä se pärjää siellä, iso äijä. Ja kyllä sitä pärjäsi, koska oli pikkupojasta asti tottunut työntekoon, hän kertoo.

Ahti Korvasen mukaan uittotyönjohtajana työskennellyt Yliaska otti mielellään töihin nuoria poikia, koska oli itsekin alkanut uittotyöt viisitoistavuotiaana.

– Pauli laittoi pojat sitten sellaiseen veneeseen, jossa oli luotettava perämies ja pojilla turvallista olla.

Katso video: Koskenlasku veneellä