Paikallisuutiset
Kuiskaaja: Kuka oli erikoinen "Kotlannin äijä", joka halusi hinauttaa valtavan veneen Kemijärveltä Pallasjärvelle 1800-luvun lopulla?
Vai ette ole kuulleet puhuttavan Kotlannin äijästä, ihmetteli Kittilässä Pallasjärven rannalla asustellut Nestori Maununen toimittaja-matkakirjailija Aaro A. Nuutiselle , joka keräsi aineistoa vuonna 1933 julkaistuun Lapin lumoissa -kirjaansa.
Niinpä Maununen sitten kertoi Nuutiselle Kotlannin äijän 1800-luvun loppupuolen laivahankkeesta, jonka juuret juonsivat Kemijärven Luusuan kylään. Siellä äijä rakennutti suuren nuottaveneen pohjaan kölin, korotutti veneen laitoja useita metrejä sekä teetti veneeseen kajuutan majoittumista varten.
Kun laivan kuljetus määränpäähänsä tuli ajankohtaiseksi, asetti äijä ehdon: ei vesireittejä vaan suorinta mahdollista reittiä myöten Pallasjärvelle eli linnuntietä noin 200 kilometrin päähän. Se tarkoitti käytännössä useita metrejä leveän reitin raivaamista umpimetsään. Reitiltä kaadetut puut äijä maksoi metsähallitukselle, palkkasi veneenkuljettajat ja lähti Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta kohti Pallasjärveä.
Omituisen retkikunnan taivallus kairassa ylitti uutiskynnyksen, kun Oulun Ilmoituslehdessä maaliskuussa 1887 julkaistussa jutussa kerrottiin: "viime kuun lopusta nähtiin Kittilässä jonkinmoisena kesänenteenä muudan Englantilainen eli Skotlantilainen matkustamassa Lapin poikki idästä länttä kohden toden kummallisella ajoneuvolla – venheellä, jota veti 4 hevosta."
Kotlannin äijä koskaan laskenut laivaansa Pallasjärven aalloille, sillä kuljettajiksi palkatut miehet kiiruhtivat heinäntekoon jättäen laivan korpeen. Kajuutan äijä kuulemma haalasi Pallasjärvelle, mutta muilta osin laiva jäi mätänemään Pallaskorven jängälle.
Hermostunut rautatieinsinööri?
Kuka oli tuo kummallinen veneenrakennuttaja?
Hänet mainitaan vanhaksi kävelykeppiä käyttäneeksi ja useita sivistyskieliä puhuneeksi arvokkaanoloiseksi herrasmieheksi, joka asui ensin Kemijärvellä ja muutti sieltä Muonioon.
Varmuudella ei tiedetä, mistä hän Kemijärvelle tuli. Useissa kertomuksissa mainitaan hänen olleen syntyperältään skotlantilainen. Siitä juontuisi Kotlannin äijä-nimitys. Sen lisäksi häntä kutsuttiin muun muassa Gotlannin äijäksi, Kotlannin papaksi ja Skotlannin papiksi. Svenska Pressen -lehdessä hänestä käytettiin nimitystä skottlandsgubben.
Miksi mies hakeutui juuri pohjoiseen? Ehkä hän oli kyllästynyt suuren maailman hulinaan ja siksi etsineen sopivaa paikkaa mihin piiloutua, erääseen arvioon kiteytettiin. Ammattiaan hän ei kertonut, vaan hänen arveltiin olleen insinööri tai lääkäri. Hänet mainitaan jopa "hermostuneeksi rautatieinsinööriksi".
Upporikkaaksi arveltu mies teetti sekä Kemijärvellä että Pallasjärvellä mitä kummallisempia töitä maksaen tekijöille tolkuttaman hyvää palkkaa. Hän oli kuulemma sitä iloisempi mitä enemmän sai rahaa kulumaan.
Nimestä ja tarinan lopusta monta versiota
Kotlannin äijän vaiheiden lopusta kerrotaan kahta tarinaa. Yhden mukaan sukulainen tuli hakemaan häntä Pallasjärveltä ukon sairastuttua ja näin hän olisi viettänyt viime aikansa ulkomailla. Toisen tarinan mukaan hän kuoli Muoniossa viimeisenä toiveenaan, että hänen ruumiinsa poltetaan ja tuhka laitetaan pulloon. Hänen Pallasjärven rannalle rakennuttamansa kotarakennus oli pystyssä vielä 1930-luvulla.
Kotlannin äijällä oli tietenkin oikea nimikin. Kemijärveläissyntyinen, Kittilän kirkkoherrana toiminut ja sukututkimusta suorittanut Toivo Kulpakko , on päätynyt nimeen Millie MacKey . Tuolla nimellä Kotlannin äijä löytyy verkon tietosanakirjasta Wikipediasta.
Minä puolestani löysin Lukutupa- ja Tornio-nimistä lehdistä nimen John Key sekä Svenska Pressen -lehdestä nimen John Gay .
Varsin työlään etsintärupeaman päätteeksi löysin vielä Oulun läänin Muonionniskan henkikirjasta vuodelta 1888 merkinnän: "skottilainen Johan Käy."
Henkikirjaan merkitty nimi rimmaisi mielestäni hyvin lehdissä olleisiin nimiin eli siinäpä olisi yksi nimi lisää kiehtovaan tarinaan Kotlannin äijästä.
Kuiskaaja on Erkki Hautalan pakinapalsta, jolla käsitellään Lapin historian kiinnostavia yksityiskohtia.
Lue myös:
Paikallisuutiset
