Paikallisuutiset
Kuiskaaja: Mauri puhalsi luokoa metsiin, mutta oletko kuullut lokakuussa 90 vuotta sitten riehuneesta lumimyrskystä?
Kuiskaajan palstalla käsitellään itäisen Lapin myrskyhistoriaa.
Pohjois-Suomessa lakosi metsää miljoonia kuutiometrejä 40 vuotta sitten. Tuhon aiheutti Atlantilla pyörremyrsky Debbyn jäänteestä kehittynyt matalapaine, jossa tuulen nopeus äityi hurjiin lukemiin. Mauri-myrskyksi ristityssä rajuilmassa kaatui metsää Oulusta Inariin, mutta myrskyn tuhovoimasta sai osansa myös itäinen Lappi.
Olin syksyllä 1982, Mauri-myrskyn aikoihin, tilapäisissä töissä Kemijärven kaupungin sosiaalivirastossa. Toimitilat olivat nykyisen kaupungintalon paikalla sijainneessa kauppalantalon yläkerrassa. Muiden mukana seurasin myräkkää "aitiopaikalta". Näimme, kuinka Pöyliöjärvi pauhasi valkoisessa vaahdossa. Isot puut taipuivat luokalle, ja rajut tuulenpuuskat ravisuttivat rakennuksen ikkunoita. Kyllähän se vistotti, kun luonnonvoimat pauhasivat.
1990-luvulla pääsin sitten omin silmin näkemään Mauri-myrskyn tuhoja Urho Kekkosen kansallispuistossa. Patikoin retkiveikkojen kanssa Jaurujoelle, ja tultiin alueelle, jossa isoja puita lojui ristironkkelissa niin pitkälle kuin silmä kantoi.
Jopa oli Mauri puhaltanut luokoa metsiin.
Lue myös:
Itäisen Lapin myrskyhistoriaa
Mauri-myrskyn "merkkivuodesta" sain kipinän tutkia itäisen Lapin myrskyhistoriaa. Arkistoistani ja vanhoista sanomalehdistä löytyi tietoja useista myrskyistä, esimerkiksi vuoden 1932 aikaisesta lumimyrskystä. 90 vuotta sitten syyskuu oli harvinaisen lämmin. Meteorologisen Keskuslaitoksen Sodankylän sääasemalla mitattiin 12. syyskuuta 1932 +12 asteen lämpötila. Säätila muuttui kuitenkin nopeasti, sillä jo yöllä alkoi lumisade. Lunta kertyi kymmenkunta senttiä. Se kuitenkin suli pois seuraavana päivänä, mutta esimerkiksi Sallatunturin rinteet jäivät valkoisiksi. "Aikaista on talventulo Lapissa", Keskipohjanmaa-lehdessä uutisoitiin.
Syyskuinen lumisade oli vasta alkusoittoa lokakuun alkupuolella riehuneelle lumimyrskylle, joka katkoi puhelinyhteydet Kuolajärven, Kemijärven ja Rovaniemen välillä. Puhelinpylväitä laskettiin kaatuneen tuolla välillä parisataa. Kuolajärven kirkonkylällä märkänä satanut ja kiristyvässä pakkasessa jäätynyt lumi painoi puhelinlankoja niin paljon, etteivät pylväät kestäneet lankojen painoa vaan kaatuivat tai rapsahtivat poikki. Puhelinlinjojen tuhoon vaikutti myös voimakas tuuli.
Lumimyrskyn puhelinlinjoille aiheuttamien tuhojen korjaukseen kului aikaa lähes kuukausi. Puhelinlinjojen lisäksi lumimyrsky jätti jälkensä metsiin. Kuolajärveltä kerrottiin, että isotkin tukit juurineen olivat vääntyneet maasta irti. Kemijärvellä järjestettiin valtiomailla kaatuneiden tuhansien puiden huutokauppa.
80 vuoden takaisen lumimyrskyn aiheutti syvä matalapaine, jonka keskus liikkui Pohjanmaan kautta itään ja koilliseen. Kun matalan keskus eteni itää kohti, alkoi läntisellä reuna-alueella puhaltaa voimakas kylmä tuuli Jäämeren suunnalta. Kun kostea ja kylmä ilma kohtaisivat seurasi siitä lumisade. Lumimyrsky oli siitä erikoinen, että lunta satoi eteläistä Suomea myöten esimerkiksi Tampereelta pohjoiseen päin.
Talvimyrskystä uutisoineen Uusi Suomi -lehden toimittaja tiedusteli Meteorologiselta Keskuslaitokselta, joko lumisade ja ilman kylmeneminen on merkkinä talven tulosta. Laitokselta vastattiin, että myrsky oli vain tyypillinen syksyn ilmiö eikä ilman pitempiaikaisesta kylmenemisestä ole vielä pelkoa, sillä Norjan luoteispuolella ja Islannin seuduilla olevat matalapaineiden keskukset tuovat lämpimiä ilmavirtauksia.
Ja samalta kuulostivat ennusteet nyt, sillä tuollaisia lokakuussa 1932 vallinneita kelejä povattiin lokakuulle 2022.
Kuiskaaja on Erkki Hautalan pakinapalsta, jolla käsitellään Lapin historian kiinnostavia yksityiskohtia.
Paikallisuutiset
