Paikallisuutiset

Miten käy myytäväksi aiotun Kemijärven Puustellin taidekeskuksen? – suojelupainetta ja ihmetystä taidenäyttelyn kohtalosta

Puustellin taidekeskuksen myynnissä on monta muuttujaa alueen suojelusta näyttelyssä oleviin teoksiin. Upi Kärri ihmettelee tilannetta.

Kemijärven Pöyliöjärven rannalla sijaitseva Puustellin taidekeskuksen tulevaisuus on epäselvä.

Kemijärven kaupunginhallitus päätti kokouksessaan huhtikuussa, että Puustellin alueelle Kemijärven keskustan tuntumaan kaavoitetaan vakituista asumista. Toisena vaihtoehtona oli kehittää alueelle matkailua. Alueelle on suunniteltu noin kymmenen rantatonttia omakotitalojen rakentamista varten. Tontteja on suunnitteilla myös niiden taakse niin sanotusti toiseen kerrokseen.

Puustellin alue, sen päärakennus, näyttelyhalli ja aitta jäisivät alueelle. Kaupunki on ollut aikeissa myydä ne.

Puustellin rakennukset kuuluvat kaupungin voimassa olevan kiinteistöohjelman mukaisesti myytäviin rakennuksiin, eikä niillä ole kaupungin mukaan sen omassa tai muussa toiminnassa käyttöä nyt tai lähitulevaisuudessa. Näyttelytilassa on järjestetty kesäisin kuvanveistoviikkojen taidenäyttelyä. Päärakennus on kunnostettu ja sisustetut kustavilaisin kalustein ja kaupunki on vuokrannut sitä juhlatilaksi.

Kemijärvi myi jo kaupungin liikelaitoksen johtokunnan esityksestä ja kaupunginhallituksen päätöksellä omakotitalotyyppisen rakennuksen ja noin 1 800 neliön tontin taidekeskuksen vierestä verkkohuutokaupalla 40 000 euron hintaan.

Lue myös:

Puustellin alueelle matkailua vai vakituista asumista?

"Toteutumattomia unelmia? Salaisia haaveita?" – Ajatuksia Puustellin veistosnäyttelystä

Upi Kärri on ihmetellyt tilannetta

Pitkän linjan vaikuttaja ja Kemijärven kuvanveistoviikkojen perustajahahmo Urpo "Upi" Kärri on seurannut Puustellin kohtaloa ihmeissään.

Kärri oli perustamassa Kemijärven kansainvälisiä kuvanveistoviikkoja ja sen taustayhdistystä Kemijärven Kuvanveistoviikot ry:tä vuonna 1984. Ensimmäinen veistotapahtuma ja näyttely järjestettiin 1985, Kärri johtajanaan. Niitä järjestettiin ensin joka vuosi, kunnes siirryttiin joka toisena vuotena järjestettäviksi. Kaikkiaan kuvanveistoviikoille on osallistunut satoja kansainvälisiä kuvanveistäjiä, joista osa on tehnyt menestyksekkään uran. Näitä veistoviikkojen teoksia on näytillä Kemijärven kaupungin tiloissa, keskusta-alueella ja Puustellin pihapiirin näyttelyrakennuksessa. Lisäksi niitä varastoituna Puustellin aitassa ja Särkelän entisellä koululla.

Kuvanveistoviikkojen tapahtuma järjestettiin viimeksi kesällä 2015. Se oli järjestyksessään 20. Kärri jäi tuolloin pois, "eläkkeelle", tapahtuman johdosta. Kärri vastaa yhdistyksessä edelleen näyttelytoiminnasta ja on hallituksen jäsen. Nykyinen puheenjohtaja on Petri Kärri.

Veistoviikot oli tarkoitus järjestää myös vuonna 2017.

– Mutta kaupunki ei löytänyt sopivaa henkilöä johtoon. Tapahtumalle oli myönnetty valtionapua, mutta kun järjestäminen venyi, avustusta ei enää uusittu.

Taiteen edistämiskeskus Taiken arkistoista selviää, että tapahtumalle oli vielä 2018 myönnetty 5 000 euron avustus. Kärri kertoo, että tapahtuman lykkäämisen takia sitä ei enää neljäntenä vuonna myönnetty ja rahat palautettiin Taikelle.

Näyttely on ollut edelleen avoinna vuosittain Puustellin pihapiirin näyttelyrakennuksessa – myös menneenä kesänä. Näyttelyn osana oli ensi kertaa myös näyttelyä selostava video.

Kaupungin omistama näyttelyrakennus on 1900-luvun alussa rakennettu Kemi Oy:n entinen venehalli, joka on siirretty paikalle nykyisen Kulttuurikeskuksen paikalta. Muutostyöt tehtiin vuonna 1988. Kärri huomauttaa, että silläkin on historiallinen arvonsa, sillä harvoja niin isoja puuhalleja selvisi toisesta maailmansodasta.

Päärakennus on vielä vanhempaa perua. Puustellin pihapiiri rakennettiin alun perin metsänhoitaja Johan Gebhardin virkataloksi Pöyliöjärven rantaan vuonna 1865. Kemijärvellä syntynyt Johanin poika Hannes Gebhard tunnetaan Suomen osuustoiminnan perustajahahmona.

– Kiinteistöjä voidaan arvottaa rahalla, mutta näissä kiinteistöissä niitä on arvotettava arvoilla, joita ei voi mitata rahalla, Kärri kuvaa.

Brasilialaisen Jorge Ramos Nunesin teos Katu Quro Pretossa on esillä Kemijärven Puustellin taidehallissa. Upi Kärri toivoo järkevää ratkaisua Puustellin asiassa. Kuva otettu lokakuussa 2021.

Suullinen sopimus

Kaupungilla ja Kuvanveistoviikoilla on ollut Kärrin mukaan suullinen sopimus kesänäyttelyn järjestämisestä Puustellilla 1990-luvulta lähtien. Sen pohjana on vuonna 1992 tehty sopimus näyttelyn järjestämisestä. Koti-Lappi on nähnyt sopimuksen ja siinä todetaan sopimuksen koskevan kyseisen vuoden toiminnan tukemista. Vastineena kaupungille on sovittu 3–5 teoksesta, jotka ovat vuoden 1992 kuvanveistoviikon tuotantoa.

– Näyttelytoimintaa ei ole irtisanottu. Samaa sopimusta on noudatettu kaikissa sen jälkeen olleissa tapahtumissa, Kärri sanoo.

Kärrin mukaan kaupunki ei ole neuvotellut Kemijärven Kuvanveistoviikot ry:n kanssa näyttelystä tai teoksista etukäteen, vaikka yhdistys on asianosainen kiinteistöjen myynnissä.

Kuvanveistoviikot ry yritti hankkia näyttelyhallia ja hirsistä varastorakennusta itselleen vuonna 2020, mutta Liikelaitoksen johtokunta hylkäsi tarjouksen.

Kärri muotoilee, että yhdistys on valmis neuvottelemaan kaikista vaihtoehdoista, vaikka Puustelli onkin alun alkaen tarkoitettu keloteosten pysyväksi näyttelypaikaksi. Taidekokoelmat vaatisivat ainakin kunnolliset varastotilat.

– Täältä on esimerkiksi lopetettu useita oppilaitoksia, joita olisi voinut hyödyntää.

Juuri Puustelli taidekeskuksena on tosin ollut monissa kaupungin suunnitelmissa keskeisenä osana matkailuun ja virkistykseen liittyen. Kemijärven taidekokoelman hyödyntäminen kaupunkikuvan elävöittämisessä oli keskiössä kaupungin Pöyry environment Oy:lta tilatussa Kaupallisten ja matkailupalveluiden kehittäminen 2020 -suunnitelmassa. Siinä Puustelli sijaitsi kaupungin läpi kulkevan "laatukäytävän" toisena päätepisteenä.

Lisäksi sitä on kaavailtu aikoinaan Kemijärven puuperinteen, uiton, kelonveiston ja vesistöjen ympärille rakennetun kaupunkikuvallisen kokonaisuuden ydinosaksi.

– Jo 1980-luvun lopulla kaupunkiin ja Pöyliöjärven rantaan suunniteltu iso kokonaisuus Pohjolan Puu- ja vesimaailma jäi sekin toteuttamatta, vaikka siitä oli valtuuston päätöskin.

Pöyliö: pitää olla selkeä käyttösuunnitelma

Kemijärven kaupungin tilapalveluiden liikelaitoksen toimitusjohtaja Esa Pöyliö kertoo, että päärakennus, näyttelyhalli ja aitta on ollut tarkoitus laittaa myyntiin verkkoalustoille, kun kaavoittaminen saadaan viilattua kuntoon ja muut myyntiin liittyvät yksityiskohdat selvitettyä.

Kohteen myynti on päätetty liikelaitoksen johtokunnassa ja myyntiprosessi etenee Pöyliön mukaan kohti myynti-ilmoituksen julkaisemista. Kuvanveistoviikot on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa se pyytää myyntiprosessin keskeyttämistä.

– Hallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa ensi viikolla, Pöyliö kertoo.

Kaupungin omilla verkkosivuilla oli syys-lokakuun vaihteessa jo myynti-ilmoitus taidekeskuksesta rakennuksineen.

Kemijärven kaupungilla ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa näyttelyn ja taideteosten sijoittamisen suhteen, jos Puustellin päärakennus, näyttelyhalli ja aitta laitetaan myyntiin ja ne menevät kaupaksi. Ostajaehdokkaiden pitää esitellä käyttösuunnitelma ennen myyntiä.

– Ei sitä ihan kenelle vaan myydä. Tarjoajalla pitää olla selkeä käyttösuunnitelma kiinteistöille ja alueelle.

Muun muassa tämän takia kokonaisuus ei olisi menossa Pöyliön mukaan huutokauppa-alustalle.

Mitä jos ostaja ei haluaisi näyttelyä tai teoksia tontilleen?

– Emme voi tietenkään sitä vaatia, mutta voidaan suositella, että ollaan yhteistyössä näyttelyn järjestäjän kanssa.

Osa teoksista on kaupungin omistamia ja osa Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön omistamia.

– Voihan niitä sijoittaa sitten, jos ei tuonne, niin muihin kaupungin kiinteistöihin, joissa niitä on nytkin esillä. Yritetään, että löydettäisiin kuitenkin sellainen omistaja, joka alkaisi kehittää aluetta.

Pöyliö on tietoinen suullisesta sopimuksesta ja vuoden 1992 sopimuksesta. Hän kertoo, että myös näitä asioita käydään läpi.

Lisäksi Puustellin rakennuksiin ja koko alueeseen liittyy suojelupainetta.

Esimerkiksi ely-keskus on lausunut elokuussa Puustellin kulttuuriympäristön arvokkuudesta. Pöyliö varmistaa, että myös Museovirasto suosittelee kohdetta suojeltavaksi.

– Se vaikuttaa tietenkin kohteen myyntiin ja saattaa rajata mahdollisia ostajaehdokkaita.