Paikallisuutiset

Porotaloudessa sinnitellään kriisistä kriisiin – tutkijan mukaan nyt tarvitaan suunnitelmallisuutta sekä pitkän aikavälin ratkaisuja

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen hankkeessa selvitettiin porotalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Porotalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen selvittänyt CLIMINI-hanke on saatu päätökseen. Tutkimustuloksia esitellään päätösseminaarissa 23. toukokuuta.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa toimenpidesuosituksia porotaloudelle ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja sen mahdollisesti tarjoamien etujen hyödyntämiseksi.

Tutkija Sirpa Rasmus Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta kertoo hankkeen aikana käyneen selväksi, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen on koko ajan käynnissä poronhoitajien ja paliskuntien työssä.

– Työmenetelmiä ja laidunten käyttöä kehitetään ja aikatauluja ja työnjakoa säädetään, jotta porot voisivat mahdollisimman hyvin ja työ sujuisi myös muuttuvissa olosuhteissa, Rasmus kertoo Lapin yliopiston julkaisemassa tiedotteessa.

Tutkijan mukaan sopeutuminen on kuitenkin usein reaktiivista ja suunniteltua sopeutumista nähdään vähemmän.

– Pitkän aikavälin ratkaisut voivat vaatia suuriakin muutoksia, jotta kriisistä kriisiin pärjäilystä päästäisiin sellaiseen poronhoitomalliin, jossa myös toimintaympäristön muuttuessa voidaan elää normaaliksi koettua arkea.

Vaikeat talvet opettivat paljon

Tutkimushankkeen aikana koettiin ennätysluminen talvi 2019–2020, talven jäiset ja homeiset laitumet 2021–2022 ja kesän 2021 Paula-myrsky.

Rasmuksen mukaan etenkin talvella 2019–2020 ympäri poronhoitoaluetta etsittiin ja otettiin käyttöön uusia sopeutumiskeinoja.

– Tärkeitä selviytymistekijöitä olivat esimerkiksi luppometsät, aiempina vuosina puskureiksi varatut alueet ja vankka osaaminen ruokinnassa, hän sanoo.

Kyseisen talven kokemukset antoivat myös hyviä esimerkkejä siitä, miten hallinnollisia työkaluja on tarvetta kehittää. Esimerkiksi olosuhteiden seurannassa ja tiedon käyttöönottamisessa havaittiin puutteita, eikä käytössä ollut ennakoivia keinoja tukea poronhoitajien taloudellista pärjäämistä.

Varautumisessa ja ennakoinnissa kannattaa tutkijoiden mukaan keskittyä ennen kaikkea niihin ilmiöihin ja olosuhteisiin, joiden aiheuttama riski on merkittävä.

– Hyvänä esimerkkinä toimii laidunnusolosuhteiltaan vaikea talvi. Jatkossa kannattaa varautua myös kesän pitkiin hellekausiin, Rasmus toteaa.

Maankäytön suunnittelulla iso rooli

Hankkeen aikana kävi myös selväksi, että vaikka monissa paliskunnissa ilmastonmuutos aiheuttaa painetta, vielä enemmän sitä aiheuttavat muut asiat.

– On vaikeaa syventyä suunnittelemaan pitkän tähtäimen sopeutumista, jos tämänhetkistä pärjäämistä vaikeuttavat esimerkiksi hyvin suuret petovahingot tai jatkuva lausuntokierre maankäyttöhankkeiden takia, Rasmus sanoo.

Maankäytön suunnittelu on Rasmuksen mukaan vahvin työkalu, jolla yhteiskunnan taholta porotalouden sopeutumista voidaan tukea tai toisaalta sen sopeutumiskykyä murentaa.

– Paliskunnat voivat jossain määrin itsekin suunnitella laitumien käyttöä ja laidunkiertoa, mutta vielä suuremmassa roolissa on muu maankäyttö ja sen suunnittelu.

Tutkijoiden mukaan paliskunnat tarvitsevat sopeutumisen suunnitteluun tukea ja resursseja. Lisäksi koko elinkeino kaipaa ilmastotiekarttaa tai yhteistä sopeutumissuunnitelmaa.

CLIMINI-hankkeen loppuseminaari: Miten porotalous elää ja muuttuu muuttuvassa ilmastossa? Tiistaina 23. toukokuuta kello 9 alkaen. Seminaari on katsottavissa livestriimina Lapin yliopiston striimisivulta.