Paikallisuutiset

Suositun uimarannan hiekasta paljastui ihmisen luita Kemijärvellä: nyt tiedämme että kyseessä on erittäin harvinainen löytö

Kemijärven hiekkainen Kalkonniemi saattaa olla muinainen kalmisto. Lapin maakuntamuseo kertoi perjantaina lisätietoja keväällä löytyneiden luiden tapauksesta.

Olivatko he saamelaisia? Mahdollisen Termusniemen lapinkylän väkeä?

Liittyykö heidän hautaamisensa mahdollisesti johonkin Kuolan tai Vienan sota- ja ryöstöretkeen? Eikös Kalkonniemen kohdilla ole kulkenut Lapin ja Lannan raja?

Tässä vaiheessa kaikki on enemmän tai vähemmän pelkkää arvuuttelua.

– Turha alkaa vielä spekuloida, keitä he olivat, arkeologi Jari-Matti Kuusela Lapin maakuntamuseosta toppuuttelee.

He olivat ne ihmiset, joiden jäänteet löydettiin Kalkonniemen uimarannan törmästä viime huhtikuussa. Noin 13 kilometriä Kemijärven keskustasta sijaitsevan rannan hiekasta, melko pinnasta, paljastui ihmisten luita. Löydön teki paikallinen lapsi vanhempansa kanssa. Löytö ilmoitettiin poliisille, joka löysi paikalta kahden ihmisen luita. Poliisi totesi, että kyseessä olevat luut ovat niin vanhoja, jopa satoja vuosia, etteivät ne liity mihinkään poliisilla olevaan tutkintaan.

Paikan tutkiminen, valvonta ja seuranta siirtyivät museoviranomaiselle, jonka lähin edustaja on Lapin maakuntamuseo. Lapin maakuntamuseo toimii Kemijärven kaupungin alueesta vastaavana alueellisena vastuumuseona. Maakuntamuseo järjesti asiasta tiedotustilaisuuden perjantaina 20. lokakuuta Kemijärven kulttuurikeskuksella. Löytö kiinnostaa, sillä kahvio oli täynnä kuulijoita ja mediaa.

Tutkimus on vielä niin alkutekijöissään, että alussa lueteltuihin yleisön kysymyksiin ja pohdintoihin vastaaminen on mahdotonta. On kuitenkin selvinnyt, että tapaus on poikkeuksellinen.

– Hyvin harvoin tehdään tällaisia löytöjä, eli kyseessä on erittäin mielenkiintoinen tapaus, maakuntamuseon johtaja Hanna Kyläniemi sanoi.

Tutkiminen vasta alussa, mutta näyttö viittaa ruumiskalmistoon

Arkeologi Kuusela kertoi niin ikään, että tämä on vasta toinen vastaava löytö hänen koko uransa aikana.

Se aiotaan tutkia suunnitelmallisesti. Alue on käyty tarkastamassa ja kuvaamassa, mutta sille ei ole vielä tehty kaivausta. Alueelta paikannettiin kaksi melko selkeää hautapainannetta sekä neljä epäselvempää painannetta.

– Näyttää siltä, että kyseessä on aiemmin tuntematon historiallisen ajan kalmisto eli hautapaikka, Kuusela muotoilee.

Moni asia viittaa kalmistoon. Kuuselan mukaan sijainti on kalmistolle tyypillinen: Suomessa on tavattu haudata ihmisiä niemen kärkiin, saariin sekä vesistön ja mantereen rajalle. Kalkonniemi on ollut ennen säännöstelyä ja muinaisinakin aikoina vesistöön pistävästi työntyvä niemi tai vähintään veden osittain mantereesta erottama saari.

– Evidenssi on melko voimakasta.

Lähettyvillä on asuinpaikkalöytöjä ja niemi sijaitsee pitkään kulkuväylänä käytetyn vesistön lähettyvillä.

Paikalta on tehty myös rautakautinen (arvioitu valmistusaika 550–800) esinelöytö vuonna 1920. Tuolloin Kalkonniemestä löydettiin silmäkirves, niin sanottu fransiska. Tämä heittokirvesmalli on antanut nimensä frankkien kansakunnalle, joka vaikutti pääasiassa nykyisen Ranskan ja Saksan alueella 200-luvulta varhaiskeskiajalle. Menneinä aikoina tällaiset yksittäiset löydöt kirjattiin usein hajalöytöinä, eli kadonneina esineinä.

Näin arvokas esine tuskin on kuitenkaan sattumalta pudonnut Kalkonniemen hiekkaan. Kuusela arveli, että esine liittyy paikka ja aikakausi huomioiden juuri hautaamiseen. Se on mitä todennäköisimmin ollut paitsi statusta pönkittävä esine, myös käyttöön tehty sotaväline, joka on haluttu laittaa vainajan matkaan.

Löytöpaikasta itään sijaitsee myös neljä pyyntikuopaksi merkittyä löytöä, jotka Kuusela aikoo käydä ensi vuonna tutkimassa uudestaan. Luulöydön jälkeen epäilys on, että sekin saattaisi todellisuudessa olla hautapaikka. Tällöin se voisi merkitä sitä, että koko niemi olisi kalmistoaluetta.

Kaivaukset, radiohiiliajoitus ja DNA-näyte toisivat lisätietoa

Lisätiedon saamiseksi alueella olisi tehtävä kaivauksia. Hautapaikan arkeologinen kaivuu ei ole mikään yksinkertainen kuokka maahan -tyylinen toimenpide.

– Se on itse asiassa aika monimutkainen ja vaativa ja vie paljon resursseja. Se ei käy sormia napsauttamalla.

Myös luiden ajoitus on kesken. Näyte on lähetetty radiohiiliajoitukseen, josta voidaan odottaa tuloksia vuoden 2024 aikana. Radiohiiliajoitus perustuu hiilen isotooppi 14 hajoamiseen, joka on vakion. Sen ja todennäköisyyslaskentaan perustuvan menetelmän avulla haudattujen ihmisten luut voidaan ajoittaa 50–100 vuoden tarkkuudella.

– Voidaan siis saada melko hyvin selville, onko kyseessä esimerkiksi 1600-luvun vai 1800-luvun ihminen, Kuusela kertoi.

Kuusela kertoo, että luille on mahdollista tehdä myös DNA-tutkimus, mutta yhdelläkään museolla Suomessa ei ole siihen välineitä ja tiloja. Näyte on lähetettävä Saksaan tai Ruotsiin, mikä vie aikaa. Lisäksi DNA-näytteen analyysin onnistuminen on kiinni siitä, miten luut ovat säilyneet.

Jokainen uusi tieto suuntaa tutkimusta. Kuuselan mukaan esimerkiksi mahdollisen hautausajankohdan selviäminen vaikuttaa siihen, minkälainen akateeminen kiinnostus ja tutkimus asiasta lopulta syntyy. Toistaiseksi hautojen aikakaudesta tai haudattujen väestöryhmästä ei voi Kuuselan mukaan vielä sanoa oikeastaan mitään.

Kalkonniemen sijainti Google Maps -karttapalvelussa:

Luita saattaa paljastua lisää

Kemijärven säännöstely vaikuttaa Kalkonniemen herkkään ympäristöön. Raju säännöstely, jossa veden pinta nousee ja laskee metrejä, syö hiekkaa pitkältä matkalta.

Hiekkatörmän sortuminen eteneekin tasaiseen tahtiin, mistä seuraa Kuuselan mukaan todennäköisesti lisää luulöytöjä.

– Löydöistä pitää ilmoittaa välittömästi museoon, joko minulle tai jos en ole tavoitettavissa, niin kenelle tahansa muulle.

Ei juuri vaikuta alueen käyttöön

Tiedotustilaisuudessa heräsi kysymys löydön vaikutuksesta alueen käyttöön. Kalkonniemessä on vapaa-ajan asuntoja, vilkas uimaranta ja muuta vapaa-ajan käyttöä. Löytöalue on Kemijärven kaupungin omistamalla maalla. Kalkonniemi on merkattu kaavassa lähivirkistysalueeksi ja virkistysalueeksi.

Arkeologi Kuusela totesi, että tällaisella löytöpaikalla pätee vallitsevan maankäytön periaate, eli esimerkiksi mökkeily voi jatkua entiseen malliin, mutta löytöpaikkaa ei saa mennä missään nimessä kaivamaan tai muuten mylläämään. Löytöalue on jo merkattu kiinteänä muinaisjäännöksenä Museoviraston karttapalveluun. Tällaiseen alueeseen ei saa mennä kajoamaan kaivamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Asiasta tiedottaminen ja esimerkiksi infokylttien asentaminen on kaupungin päätettävissä. Museo auttaa Kuuselan mukaan esimerkiksi kylttien sisältöjen tuottamisessa, mutta vastuu on kaupungilla. Tiedotustilaisuudessa paikalla ollut kaupunginjohtaja Pekka Iivari kertoi, että asiasta on käyty jo keskusteluja.

Kemijärven säännöstelyn yhteistyöryhmän puheenjohtaja Aulikki Imporanta tiedusteli löydön merkitystä Kalkonniemen uimarannan edustalle suunnitteilla olevan laiturin ja aallonmurtajan suhteen. Rakennelmille on vesitalouslupa.

Maakuntamuseon väellä ei ollut tarkkaa tietoa laituri- ja aallonmurtajasuunnitelmista, mutta Kuusela arveli, ettei veteen tehtäviin rakennelmiin tulisi rajoituksia. Hän uumoili, että jos kaikki menee eri toimijoiden viestimisen ja kanssakäymisen suhteen sääntöjen mukaan, niin mitään yllätyksiä ei pitäisi tulla.

Tekstiä muokattu 20.10.2023 kello 18.07: lisätty kuva tiedotustilaisuudesta ja korjattu kirjoitusvirhe.