Paikallisuutiset
Tuulipuisto käynnistyi Nuolivaarassa Kemijärven ja Sallan rajalla ‒ katso kuvat voimalan sisältä ja katolta
Hanke viivästyi suunnitellusta, mutta nyt kaikki 17 voimalaa tuottavat sähköä.
Tuulipuisto Nuolivaarassa Kemijärven ja Sallan rajalla on valmistunut, ja 17 voimalaa tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon Kellarijängällä sijaitsevan uuden sähköaseman kautta.
Voimalat ovat teholtaan 5,7-megawattisia, eli koko tuulipuiston maksimiteho on noin 100 megawattia.
– Tuulivoimapuistolla tuotetun sähkön määrä vastaa karkeasti laskettuna noin puolta prosenttia koko maan sähkön kulutuksesta, rakennuttaja wpd Finland Oy:n hankekehitysjohtaja Mattias Järvinen sanoo.
Viivästys lisäsi kustannuksia
Yhtiö luovuttaa voimalat lähiviikkoina wpd windmanager Suomi Oy:lle, joka hallinnoi niitä koko tuulipuiston elinkaaren ajan, nion 30 vuotta. Voimaloiden valmistaja Nordex vastaa voimaloiden etävalvonnasta ja huolloista.
Yli sata miljoonaa euroa maksanut tuulipuisto on Itä-Lapin suurin teollinen investointi tähän mennessä.
Tuulipuistohanke alkoi vuonna 2012 vuokrasopimusten teolla maanomistajien kanssa. Rakentaminen alkoi kaksi vuotta sitten ja valmista oli määrä olla vuoden 2022 lopussa. Matkaan tuli kuitenkin viivytyksiä nosturiyhtiö Windhoistin konkurssin takia, ja sen jälkeen kovat tuulet hidastivat nostoja talven aikana.
Hankkeen hinta nousi suunnitellusta viivytyksen ja sodan aiheuttaman kiihtyneen inflaation takia, kun esimerkiksi teräs ja merikuljetukset kallistuivat.
Järvisellä ei ole vielä tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon lisäkustannuksia kaikkiaan kertyi.
Tiet pidetään auki talvisin
Vajaan 1300 hehtaarin hankealueella Kemijärven puolella maat on vuokrattu Kemijärven yhteismetsältä ja Sallan puolella Metsähallitukselta. Voimaloista 15 sijaitsee Kemijärvellä ja kaksi Sallan puolella. Sähkönsiirtolinjaa rakennettiin 32 kilometriä, ja linja kulkee noin sadan yksityisen maanomistajan maalla.
Voimaloissa käydään tavallisesti vain huolto- ja tarkastustöissä, mutta vikatilanteiden varalta alueen 35 kilometrin mittainen tiestö pidetään aurattuna läpi talven. Voimala-alueelle rakennettiin kymmenen kilometriä uusia teitä, ja olemassa olevia vahvistettiin kestämään jopa 120 tonnin painoiset kuljetukset. Oman mausteensa kuljetuksiin toi rautateiden ylitys; VR:n kanssa piti sopia ajolankojen nostosta Perävaarassa ja Isokylällä.
Nuolivaaran hankealue sijaitsee linnuntietä noin 25 kilometriä Kemijärven keskustasta koilliseen.
130 rekkakuormaa voimaloiden osia
Tuulivoimapuiston alueella liikkuminen, kuten metsästäminen ja marjastaminen, on jälleen sallittua. Rakentamisaikaan sitä pyydettiin välttämään muun muassa siksi, koska alueella liikkui valtavia erikoiskuljetuksia ja työkoneita. Alueelle tuotiin osia noin 130 rekkakuorman verran Kemin satamasta, jonne osat tulivat muun muassa Saksasta, Turkista ja Intiasta. Voimaloissa on myös suomalaista tekniikkaa.
Kyltti kehottaa alueelle saapujia varomaan putoavia jäitä talviaikaan.
– Lavoissa on lämmitys, mutta joissakin olosuhteissa jäätä voi syntyä. Lapojen pyöriminen ei poista jäänheiton riskiä, mutta suurimmillaan riski on silloin, kun lavat ovat olleet paikallaan ja alkavat taas pyöriä. Jäänheitto on myös keliriippuvaista, eli siihen vaikuttaa esimerkiksi se, onko lumi märkää ja tarttuvaa. Nollakeleillä jäänheiton riski on suurimmillaan. Suurin osa paloista putoaa tuulivoimalan juurelle, wpd windmanager Suomi Oy:n tekninen tarkastaja Kimmo Parantainen kertoo.
Yhtiö aikoo järjestää Nuolivaarassa Itä-Lapin asukkaille yleisötilaisuuden bussikuljetuksineen ensi kesänä.
Ohikulkijoita voi ihmetyttää, kuinka voimalat ovat välillä pysähdyksissä, vaikka puiden oksat heiluvat tuulessa.
– Tuulikerrokset vaihtelevat. Vaikka maan päällä tuulee, korkealla ei välttämättä tuule, ja päinvastoin. Voimala voi seisoa myös huollon takia. Muutoin lavat pyörivät aina, kun ylhäällä tuulee vähintään kolme metriä sekunnissa, Parantainen selvittää.
Komeiden maisemien työpaikka
Tekninen tarkastaja Ilkka Määttä wpd windmanager Suomi oy:stä seisoo tuulivoimalan katolla rauhallisesti hymyillen. Korkealla sijaitsevat konehuoneet ovat olleet hänelle arkinen työpaikka jo vuosien ajan. Työntekijät käyvät voimalan katolla huolehtimassa muun muassa jäähdytyslaitteistosta.
Olemme 160 metrin korkeudessa maanpinnasta Sallassa Kuninkaankuusikossa sijaitsevassa tuulivoimalassa, jota työmaan väki kutsuu maisemavoimalaksi. Voimalan juurella ollaan vajaan 300 metrin korkeudessa merenpinnasta.
– Kaikista voimaloista ei ole näin hienot näkymät, Määttä kertoo.
Ensimmäistä kertaa korkeuksiin nousijan maisema mykistää. Horisontissa näkyy Pyhätunturi ja muuallakin vaaroja kymmenien kilometrien päähän, samalla tavalla kuin voimalat näkyvät kauas korkeille vaaroille. Vieressä olevan, 90 metriä pitkän lavan muoto tuo mieleen valaan.
Korkeus ei juurikaan huimaa, sillä aivot eivät täysin käsitä mittakaavaa.
Henkilö, joka ei välttämättä tohdi nousta näkötorniin, saattaa uskaltautua tuulivoimalan katolle. Hissimatka kestää noin 12 minuuttia, ja sen jälkeen noustaan tikkaita konehuoneeseen ja siitä katolle. Hissi on kapea, ja vierailija liikkuu aina saattajan kanssa. Valjaat kiinnityksineen tuovat turvaa. Myös työntekijät työskentelevät turvallisuussyistä aina kahdestaan.
Kovalla tuulella voimala huojuu jonkin verran tavalla, jota tekninen tarkastaja Kimmo Parantainen kutsuu ruotsinlaivaefektiksi. Silloin katolle ei mennä.
Median ja Kemijärven kaupungin edustajat tutustuivat tuulipuistoon tyynenä päivänä viime keskiviikkona.
Voimaloiden valmistaja Nordexin huoltotyöntekijät käyvät voimaloissa yleensä kahdesti vuodessa, jolloin laitteistoon tehdään vuosihuolto ja lisätään rasvaa laakereihin. Lisäksi rungosta tarkistetaan pulttien kiinnitykset. Tuulivoimalaan noustaan myös vikatilanteissa.
Wpd Windmanager Finland Oy:n tekniset tarkastajat käyvät jokaisen voimalan läpi kahdesti vuodessa ja katsovat, että huoltotyöt on tehty ajallaan ja oikein eikä mitään vuotoja näy.
Tekstiä muokattu 31.8.2023 kello 8.27: lisätty linkki aihetta käsittelevään pääkirjoitukseen ja kuva hissistä.
Tekstiä oikaistu 4.9.2023 kello 11.12: Tekstissä kirjoitettiin, että tuulipuisto on Itä-Lapin ensimmäinen. Kyseessä on kuitenkin Koti-Lapin ilmestymisalueen, Kemijärven, Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken ensimmäinen voimala-alue. Itä-Lapissa on jo ollut vuosia toiminnassa voimala-alue Posiolla.
