Kotimaa

Itä-Lapista vieraita Brysselissä: “Geopoliittinen tilanne täytyy joka tapauksessa tuoda esille näissä asioissa”

Lapin kuntien ja kuntayhtymien edunvalvontamatkalla käsiteltiin liikenneasioiden lisäksi esimerkiksi työvoiman saatavuutta.

Lapin edustus yhteiskuvassa Elsi Kataisen kanssa Brysselissä. Kuva: Itä-Lapin kuntayhtymä

Itä- ja Pohjois-Lapin edustajat matkustivat Brysseliin europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) kutsumana tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan. Uudistuva Eurooppa -ryhmää parlamentissa edustava Katainen korvasi pääosan matkan kustannuksista.

Kolmipäiväinen matka tehtiin maaliskuun lopulla. Edunvalvontamatkalla Brysseliin nostettiin esille Itä- ja Pohjois-Lapin sekä samalla myös koko Lapin elinvoimaisuuden, kestävän vihreän siirtymän ja saavutettavuuden merkitystä Lapille itselleen mutta myös koko Suomelle ja Euroopalle, mikä on korostunut geopoliittisen tilanteen voimakkaan muutoksen myötä.

– Asialistallamme olivat saavutettavuuden lisäksi osaavan työvoiman saaminen ja asuntoasiat, Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja Dina Solatie kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Military mobility -rahoitus kantatien 82 parantamiseen?

Solatie kertoo, että infrasta puhuttiin niin tiestön kuin kuitu- ja laajakaistojen kulmastakin. Liikennepoliittisissa keskusteluissa Itä-Lapin keskeiset väylät ovat Rovaniemen ja Kemijärven välinen kantatie 82 ja Itä-Suomen läpi kulkeva 5-tie.

Kantatie 82:n kunto on ollut retuperällä jo vuosikaudet. Nato-jäsenyys on jo lisännyt raskasta liikennettä Rovajärven harjoitusalueelle, eikä tien kunto kestää todennäköisesti kasvavaa käyttöä. Tällaisen tien liikenneturvallisuus on niin ikään heikko.

EU jakaa sotilaallista liikkuvuutta edistävää Military mobility -rahoitusta, joka voisi Solatien arvion mukaan olla yksi keino 82:n kohentamiseksi. Suomi sai viime vuonna tuen Rissalan lentokentän tieyhteyksille, eli 9-tien tasoliittymien rakentamiseen Siilinjärvelle Kelttuun.

– Geopoliittinen tilanne täytyy joka tapauksessa tuoda esille näissä asioissa. Turvallisuus ja huoltovarmuus ovat kaikille Lapin kunnille ja toimijoille tärkeitä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Arktinen alue on Solatien havainnon mukaan muutenkin edelleen nousussa Brysselin kiinnostuksenkohteena.

Lapin erityisasema saatava hallitusohjelmaan

Matkalla korostettiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman säilyttämistä EU-rahoituksessa. Seuraavalle rahoituskaudelle muutkin Suomen alueet ovat hamuamassa näitä kehitysrahoja.

– Olisi tärkeä saada erityisasema selkeästi mukaan myös tulevaan hallitusohjelmaan.

Lisäksi EU:n kaavailema energiatehokkuusdirektiivi herätti keskustelua vierailulla. Direktiivi voisi velvoittaa suomalaisia tekemään merkittäviäkin remontteja asuntoihinsa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Brysselistä toppuuteltiin tilannetta. Solatiekin toteaa, että uutisointi direktiivin valmistelusta on pelästyttänyt ihmisiä.

– Siitä vasta oikeastaan ryhdytään neuvottelemaan ja yritetään saada tietysti Suomen viestit mukaan neuvotteluihin.

Kunnat puhalsivat hyvin yhteen hiileen

Ryhmä vieraili myös johtaja Kari Aallon luona Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa, jonka toimintaa Itä-Lapin kuntayhtymä tukee 2 000 eurolla vuodessa.

Lisäksi ryhmä tutustui EU-parlamenttiin Elsi Kataisen vieraana ja Kuntaliiton Brysselin toimistoon johtaja Ilari Havukaisen johdolla.

FinMobilityssä (liikenteen johtava EU-edunvalvoja) ryhmä tapasi toimitusjohtaja Pasi Moision ja EU-asiantuntija Siiri Valkaman sekä tutustui Jutta Urpilaisen (sd.) kabinettiin Olai Voionmaan johdolla.

Matkalle osallistuivat Itä-Lapista Solatien lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Kankaanranta (Pyhä-Pelkosenniemi-yhteislista) ja kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen Pelkosenniemeltä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Tapio (kesk.) ja vs. kaupunginjohtaja Marjo Säärelä Kemijärveltä, vs. kunnanjohtaja Eeva-Maria Maijala ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Savukoski (kesk.) Savukoskelta, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Mattila (kesk.) ja hallintojohtaja Seppo Selkälä Sallasta sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Maaninka (kesk.) ja kunnanjohtaja Pekka Jääskö Posiolta.

Muita osallistujia olivat Johanna Mikkola Pohjois-Lapin kuntayhtymästä, Tommi Kasurinen ja Jari Huotari Inarista, Tuula Annala, Jari Rantapelkonen ja Ari Pesonen Sodankylästä, Satu Luiro House of Laplandista, Paula Qvick Lapin Liitosta ja Saija Niemelä-Pentti REDUlta.

– Huomattiin, että meillä on paljon yhteistä Ylä-Lapin kanssa. Kunnat puhalsivat keskusteluissa hyvin yhteen hiileen, Solatie kertoo.

Lisää aiheesta

Ilmoita asiavirheestä