Paikallisuutiset

Kävijätutkimus: retkeilijät tulevat Pyhä-Luoston kansallispuistoon yhä useammin julkisilla

Juuri julkaistun kävijätutkimuksen mukaan 15 prosenttia vastanneista tuli Pyhä-Luoston kansallispuistoon julkisilla. Tulovaikutukset olivat kasvaneet 5,8 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset kaksinkertaistuneet vuodesta 2015.

Seitsemässä vuodessa kansallispuiston vaikutukset paikalliseen talouteen ovat kasvaneet yli 15 miljoonaa euroa.

Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijatutkimuksen kooste on luettavissa tästä.

– Matkailun vastuullisuuden näkökulmasta on ilahduttavaa, että retkeilijät ovat löytäneet enenevissä määrin Pyhä-Luostolle Kemijärven yöjunalla ja bussiyhteyksillä Kemijärven rautatieasemalta tai Rovaniemeltä. Julkisilla luontoon pääsy on yksi Pyhä-Luoston valttikortti, kun matkailijat todennäköisesti miettivät tulevaisuudessa entistä enemmän omien retkiensä vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä, virkistyskäyttöpäällikkö Joel Erkkonen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo tiedotteessa.

Kansallispuiston vaikutus paikalliselle taloudelle kasvanut huomattavasti

Retkeilijät tuovat Pyhä-Luoston kansallispuiston alueelle aiempaa enemmän rahaa. Pyhä-Luoston kävijöiden vaikutus paikallistalouteen oli nyt 26 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 vaikutus paikallistalouteen oli arviolta 10,3 miljoonaa euroa.

Kansallispuiston käyntimäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

Retkeilijät myös käyttävät alueella vieraillessaan enemmän rahaa verrattuna vuoteen 2015. Eniten tuottavat ja työllistävät majoituspalvelut. Niiden tulovaikutukset olivat kasvaneet 5,8 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset kaksinkertaistuneet vuodesta 2015. Suhteellisesti eniten olivat kasvaneet ohjelma- ja virkistyspalveluiden ja paikallisliikenteen tulo- ja työllisyysvaikutukset.

Tärkeitä syitä vierailla Pyhä-Luoston kansallispuistossa olivat hyvinvointi, rentoutuminen, yhdessäolo läheisten kanssa ja oleilu poissa melusta ja saasteista. Ylivoimainen enemmistö koki kansallispuistossa vietetyn ajan lisänneen niin heidän psyykkistä, fyysistä kuin sosiaalistakin hyvinvointiaan. Esimerkiksi psyykkinen hyvinvointi, kuten tyytyväisyys elämään, mielialan kohentuminen ja uupumuksesta palautuminen lisääntyi 93 prosentilla kävijätutkimukseen vastanneista.

Käyntimäärät kasvaneet, polkuja kunnostettu

Viime vuonna Pyhä-Luoston kansallispuisto oli käyntimääriltään Suomen viidenneksi suosituin kansallispuisto. Vuonna 2022 Pyhä-Luoston kansallispuistoon tehtiin 203 600 käyntiä.

Kasvaneet käyntimäärät ovat tuoneet painetta reittien korjaamiseen, jotta kävijät pysyvät poluilla, eikä suojeltu luonto kulu.

– Olemme parantaneet kansallispuiston reittejä ja opasteita viime vuosina paljon erillisen rahoituksen turvin. Uusituissa reittirakenteissa olemme suosineet aikaa ja vaativia olosuhteita kestäviä materiaaleja, kuten terästä. Maastopyöräily- ja kävelyreittejä on kestävöity soralla. Kun helpottamme ja ohjaamme sekä kävijöiden liikkumista että huoltotoimenpiteiden suorittamista, ehkäisemme samalla herkän maaston kulumista, Erkkonen sanoo.

– Kävijätutkimuksen perusteella olemme onnistuneet: kävijät olivat aiempaa tyytyväisempiä kansallispuiston ympäristöön, reitteihin ja palveluihin, sekä alueen palveluiden määrään kokonaisuudessaan.

Ukko-Luosto on kansallispuiston uusi suosikkikohde

Lähes puolet vastanneista ilmoitti retkikohteekseen Ukko-Luoston, joka kasvatti suosiotaan huimasti verrattuna aiempiin kävijätutkimuksiin.

Ukko-Luostolle valmistui uusi maisematupa vuosi sitten. Maisematuvan suuret ikkunat antavat mahdollisuuden katsella pohjoisen valoilmiöitä sisätiloissa. Retkeilijöitä varten tilassa on pieni näyttely. Alueelle on myös uusittu reittirakenteita.

– Hienoa nähdä, että panostukset ovat retkeilijöiden käytössä. Ukko-Luoston reitistön ja palvelurakenteiden kehittäminen ja parantaminen ovat osaltaan menestyksen takana, Erkkonen sanoo.

Toiseksi suosituin vierailukohde kansallispuistossa oli Suomen syvin kuru, Isokuru. Isokuru on aiemmin ollut kansallispuiston suosituin vierailukohde.

– Kun teimme kävijätutkimusta kesäkaudella 2022, Isokuruun laskeutuvat portaat olivat remontin takia poissa käytöstä. Tämä on todennäköisesti ollut osasyy käyntien vähenemiseen Isokurussa sekä myös saman reitin varrella olevalla Karhunjuomalammella. Uusitut Isokurun rakenteet ovat saaneet myöhemmin hyvää palautetta, Erkkonen sanoo.

Ukko-Luoston ja Isokurun lisäksi suosiotaan ovat kasvattaneet helppokulkuiset Tunturiaavan luontopolku ja Rykimäkeron reitti.

Koronavuodet herättelivät pohjoisen kesämatkailuun, ruskaretket suosiossa

Kävijätutkimuksen perusteella etenkin syksy näyttää vakiintuneen suosituksi ajankohdaksi kansallispuistovierailulle. Pyhä-Luostolla vierailevat tekevät kansallispuistoon ennen kaikkea lyhyitä päiväretkiä.

– Uudet reittirakenteet, yleinen innostus luonnossa liikkumiseen ja pyöräilyn suosion kasvu ovat lisänneet mahdollisuuksia nauttia Pyhä-Luoston maisemista myös sulan maan kaudella, Erkkonen kertoo

Pyhä-Luoston kävijätutkimukseen vastasi kesäkaudella 2022 ja talvikaudella 2022–2023 903 kävijää, jotka täyttivät kyselyn kansallispuistoretkensä aikana. Kävijätutkimuksen perusteella kävijät saapuvat kansallispuistoon luontokokemusten ja maisemien vuoksi. Kävijöiden kokemukset näistä vastaavat erittäin hyvin ennakko-odotuksia.